Kaliiperin 9x19mm Parabellum suunnitteli vuosien 1901–1902 aikana saksalainen asesuunnittelija
Georg Luger. 9x19mm -patruuna oli tarkoitettu DWM (Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik)
valmistamalle Parabellum P.08 (Luger) -puoliautomaattipistoolille. Näitä pistooleja oli valmistettu
jo vuodesta 1898 lähtien 7,65mm -kaliiperisena. Uuden tehokkaamman patruunan oli tarkoitus parantaa
aseen suosioita.
Tällä erittäin suositulla patruunalla (9x19 Pb) on monta nimeä ja tämä tuottaa toisinaan
väärinkäsityksiä. 9x19mm Parabellum -patruunan muita nimiä ovat; 9mm, 9x19, 9x19 Pb, 9mm Parabellum,
9mm Para, 9mm Luger, 9mm NATO ja 9x19 NATO. 9x19mm -patruuna on ehkäpä maailman suosituin ja laajimmin
yhä käytössä oleva sotilaskäsiasepatruuna. Patruunaa on valmistettu yli 70 eri maassa.
Vuonna 1903 Georg Luger lähetti kolme prototyyppiasetta (9x19 Pb) testattavaksi
Yhdysvaltojen armeijalle. Nämä Springfield Arsenalille toimitetut aseet ovat tiettävästi
ensimmäiset 9x19 Pb -patruunalle valmistetut aseet. Huhtikuussa 1904 Luger lähetti 50 pistoolia
(9x19 Pb) lisää ja niiden mukana 25 000 patruunaa Yhdysvalloissa jatkuviin testeihin. Saksan armeija
aloitti 9mm Parabellum -patruunan testit maaliskuussa 1904.
9x19 Pb -kaliiperi oli saksalaisten käytössä ensimmäisessä maailmansodassa, pistooleissa ja
konepistooleissa. Italialaiset puolestaan ottivat 9x19 Pb -patruunan käyttöön Glisenti pistoolissaan.
Patruunan ottivat pian käyttöön myös Bulgaria ja Hollanti. Ensimmäisen maailmansodan jälkeen 9x19 Pb
-patruunalla varustettuja aseita otettiin käyttöön mm. Belgiassa, Puolassa, Ruotsissa,
Sveitsissä, Suomessa ja Tšekkoslovakiassa.
Nykypäivänä 9x19 Pb -patruunoita valmistetaan yli 70 eri maassa. Merkittävää tuotantoa on 27
maassa. Patruunaa on siis valmistettu jo yli 100 vuoden ajan. Suurin osa patruunoista on valmistettu
kokometallivaippaluodeilla (FMJ) varustettuna.
9x19 Pb -patruunoita on valmistettu lukuisissa eri tehtaissa valtavia määriä. Kukaan tuskin
tietää näiden patruunoiden kaikkia kantamerkintöjä. Eräiden arvioiden mukaan niitä on noin
1500–2500, joidenkin keräilijöiden mukaan jopa 9 000 kpl.
Suomessa 9x19 Pb -patruunoita valmisti kaksi patruunatehdasta, Sako ja VPT. Tehtaiden tuotannon
tarkoitus oli turvata Suomen armeijan patruunatarve. 9x19mm patruunoita käytettiin lähinnä
Suomi-konepistooleissa, sekä Lahti- ja Parabellum-pistooleissa. Konepistooleihin oli tarkoitettu kovemman
latauksen omaavia patruunoita (9.00 kp psa rh = A 0541) ja pistooleihin pienemmän latauksen omaavia
patruunoita (9.00 pist.p = A 0540).
Sako
Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja oy:n (Sako) patruunatehdas aloitti 9x19 Pb -patruunoiden tuotannon
Riihimäellä vuonna 1932. Näissä kaupalliseen käyttöön tarkoitetuissa patruunoissa käytettiin saksalaisia messinkihylsyjä.
Sako aloitti vuonna 1938 patruunatuotannon Suomen armeijan käyttöön. Näissä patruunoissa käytettiin Sakon itsensä
valmistamia hylsyjä. Kun valtion ruutitehdas (VRT) aloitti nallien valmistuksen, kasasi Sako 9x19 Pb -patruunat
kokonaan suomalaisista komponenteista.
Vuonna 1938 Sako valmisti viisi miljoonaa konepistoolin patruunaa, lähinnä Suomi-konepistooleja varten. Seuraavana
vuonna tuotanto oli jo 10 miljoonaa kappaletta. Vuonna 1940 tuotanto nousi 22 miljoonaan patruunaan, luotien vaippamateriaalin
(kupari ja sinkki) puutteesta huolimatta.
Talvisodan alussa 30.11.1939 Suomen armeijalla oli 21 900 000 9x19 Pb -patruunaa. Sodan aikana käytettiin noin
11 900 000 patruunaa. Sodan loputtua 13.3.1940 oli armeijalla vielä 20 800 000 patruunaa, joten sodan aikainen tuotanto
vastasi aika hyvin kulutusta.
Sako valmisti vuosina 1941–1944 Suomen kenttäarmeijan käyttöön noin 250 miljoonaa 9x19 Pb -patruunaa.
Tämä määrä käsitti noin 70 % kokonaistarpeesta.
Yllä olevassa kuvassa olevan patruunarasian, 9mm PIST patruunan (SO44 = SAKO 1944) nalli on räjähdyselohopeaa.
Tällaisen vanhan patruunan ampuminen ei ole järkevää, sillä se on pahimmillaan todella vaarallista. Vanhan elohopeanallin
tuottama paine voi vaihdella tuntuvasti, tuottaen pahimmillaan aserikon. Paine voi myös jäädä niin alhaiseksi, että luoti jää
piippuun aiheuttaen vaaratilanteen ammuttaessa mahdollinen seuraava laukaus. Nallissa oleva elohopea on syövyttävä
aine ja voi vaurioittaa piipun sisäpintaa.
Valtion Patruunatehdas
Valtion patruunatehdas (VPT) valmisti vuosina 1941–1944 Lapualla ja Vaajakoskella 9x19 Pb -patruunoita.
Tuotanto aloitettiin vuonna 1941 ja vuoden loppuun mennessä oli valmistettu noin kuusi miljoonaa patruunaa.
Patruunoita Saksasta
Suomen armeijan 9x19 Pb -patruunakulutus oli aivan eri luokkaa jatkosodan aikana, kuin talvisodan aikana.
Suuremman patruunakulutuksen vuoksi päätettiin ostaa suurehko erä patruunoita Saksasta. Suomi osti noin
18 miljoonaa 9x19 Pb -patruunaa.
Patruunatoimitukset Saksasta
Pvm
Laiva
Määrä
•
8 / 1941
s/s Lütjehörn
1 000 000
•
15.10.1941
s/s Agnes
3 200 000
•
20.10.1941
s/s Marienburg
2 000 000
•
1 / 1942
s/s Hildegard
2 000 000
•
3 / 1942
s/s Rigel
1 000 000
•
5 / 1942
s/s Baltic
2 400 000
•
6 / 1942
s/s Baltic
1 600 000
•
7 / 1942
s/s Aldebar
120 000
•
8 / 1942
s/s Argo
780 000
•
9 / 1942
s/s Leo
41 000
•
1 / 1944
s/s Baltic
41 000
•
7 / 1944
s/s Asko
31 000
•
19.8.1944
s/s Greta Thorden
4 020 000
•
25.8.1944
s/s Capella
10 000
•
9 / 1942
s/s Gottfried
10 000
Suomen armeijan a-tarvike tilanne 1941–1944
Suomen armeijan ampumatarviketilanne 9x19 Pb -kaliiperin patruunoiden osalta. Kappalemäärät
kattavat kaikki joukoille jaetut ja varikoille varastoidun patruunat. Suomen armeijan 9x19 Pb patruunakulutus
1.7.1941–1.12.1944 oli kaikkiaan 208 539 000 kpl.