×

MENU

Pistoolit (1890–1945) Pistoolit (1946–2019) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–1999 Kiväärit (2000–2019 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2019) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2019) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon Cookies

Google Translator

WAFFENLAGER.NET
Suomalainen asesivusto

Simson & Co Waffenfabrik


Yleistä

Saksalaiset veljekset Löb Simson (1806–1862) ja Moses (18xx–1868) Simson omistivat 1850-luvulla terästehtaan, mutta tuotannon loppuessa he perustivat asetehtaan Simson & Co Waffenfabrik, joka erikoistui valmistamaan aseiden osia muille asetehtaille. Tehdas toimi Suhlin kaupungissa, Thüringenissä.

Löb Simsonin kuoleman jälkeen, nuorempi veli Moses Simson perusti vuonna 1863 asetehtaan Gewehrfabrik Simson & Luck, yhdessä asespesialisti Karl Luck kanssa. Kun Moses Simson kuoli 1868, toimintaa jatkoi hänen leski Luise Simson yhdessä Karl Luckin kanssa. Kun Karl Luck jätti yhtiön vuonna 1884, yhtiön nimeksi otettiin Simson & Co. Simson aloitti vuonna 1879 ns. ”Komissio Revolverin” valmistuksen keisarilliselle armeijalle.

1900-luvun alussa Simson & Co koostui useasta tehtaasta ja se oli keskittynyt urheiluaseiden, polkupyörien ja autojen valmistukseen ensimmäisen maailmansodan alkuun (1914) asti. Sodan alettua tehdas aloitti Parabellum-pistoolien ja Mauser 98 -kiväärien valmistuksen Saksan keisarilliselle armeijalle. Lisäksi vuoden 1917 alusta alkaen se valmisti myös MG08-konekiväärin osia. Ilmeisesti vuonna 1918 Simson & Co aloitti myös Hugo Schmeisserin suunnitteleman MP18-konepistoolin osien valmistuksen Theodor Bergmann asetehtaalle, Suhlissa. Asetuotanto lakkautettiin 1918, kun ensimmäinen maailmansota päättyi Saksalle tappiollisesti.

Simson metsästysaseet

Simson & Co valmisti 1920–1930 luvuilla myös laadukkaita metsästysaseita kuten; rinnakkaispiippuisia haulikoita, kaksoisluodikoita, drillinkejä ja kiväärejä. Tällaisia aseita olivat mm;

  • Simson Modell Bengt Berg, kaksoisluodikko (1930-luvulla)
  • Simson-Spezial rinnakkaispiippuinen haulikko
  • Simson Modell 71, 72, 73 ja 74 rinnakkaispiippuinen haulikko
  • Simson Modell 83 ja 84 hanallinen rinnakkaispiippuinen haulikko
  • Simson Modell 22 drillinki
  • Simson Modell Franklin drillinki
  • Simson Modell 33 drillinki
  • Simson Herold drillinki
  • Simson Modell 98 kivääri
  • Simson-Sportbüsche S407 -pienoiskivääri
  • Simson Modell Bahrenfeld -haulikko
  • Simson Modell Kissingen -haulikko
  • Simson Modell Wien -haulikko
  • Simson Modell Monte Carlo -haulikko
  • Simson Model 48E -haulikko
  • Simson Zeblitz Modell A -haulikko
  • Simson Zeblitz Modell B -haulikko
  • Simson Modell U.S.A.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen asetuotanto oli jäissä Versaillesin rauhansopimuksen säädösten vuoksi. Liittoutuneet kuitenkin valitsivat Simson & Co yhtiön toimittamaan aseita Saksan uusille 100 000 miehen asevoimille. Tuotanto aloitettiin 1922–1924 ja se jatkui aina vuoteen 1932 asti. Vuonna 1928 tuotantoon otettiin Dryse-MG 13 –konekivääri ja sen tuotanto jatkui vuoteen 1934 asti ja vain Simson & Co asetehtaalla oli lupa valmistaa sitä.

Simson & Co myös korjasi vanhoja DWM:n ja Erfurtin valmistamia pistooleja, sekä Mauser 98 –kivääreitä, MG08-konekivääreitä ja MP18-konepistooleita. Tehtaalla myös muutettiin 9 mm Parabellumeja 7,65 mm kaliiperisiksi, vaihtamalla piippu ja rekyylijousi. Simson & Co valmisti 1924–1934 noin 68 % kaikista Saksan armeijalle toimitetuista aseista.

Simson & Co valmisti myös 6,35 mm kaliiperista liivintaskupistoolia kaupallisille markkinoille. Aseita myytiin Euroopan lisäksi myös Yhdysvaltoihin. Erään tiedon mukaan Simson myös aloitti uudelleen Parabellum-pistoolien valmistamisen 1.4.1924, tuotannon jatkuessa aina 31.3.1934 asti.

Simson & Co leimasi miltei kaikki valmistamiensa aseiden pienosat. Merkintänä käytettiin kotkaa, jonka alapuolella oli numero. Numero ilmaisi aseentarkastajan. Yleisiä tarkastajan numeroita olivat 6, 33, 46, 67, 81 ja 87, joista kaikkein yleisimmät 6 ja 33.

Simson & Co valmisti kaikkiaan noin 24 000 Parabellumia ja korjasi noin 1 000 DWM:n ja Erfurtin valmistamaa vanhaa Parabellumia. Vuoteen 1923 asti, Simson käytti DWM:n ja Erfurtin varaosia. Vuodesta 1923 Simson aloitti omien varaosien valmistuksen.

Simson & Co käytti Parabellumien merkitsemisessä yhtiön nimeä, mutta luopui tästä vuonna 1933. Tuolloin tilalle otettiin "S" kirjain. Varmuutta merkitsemistavan muuttamiseen ei ole, mutta epäiltiin, että Simson perhe olisi ollut juutalaista alkuperää. Kansallissosialistien valtaannousun myötä tämä asia yritettiin peittää. S-merkinnällä valmistui kaikkiaan noin 12 000 Parabellumia.

Simson & Co yhtiön omistuksessa oli seuraavat tehtaat;

  • Erste Alpenländische Pyrotechnikfabrik Pitschmann & Co., Innsbruck
  • Fahrzeug und Gerätewerk Simson AG, Suhl
  • Hirtenberger Patronen Zündhütchen und Metallwarenfabrik AG, Hirtenberg
  • Liegnitzer Eisengiesserei und Maschinenfabrik Vormals Teichert & Sohn AG, Liegnitz
  • Nesselsdorfer Wagenbau Fabriksgesellschaft, Vienna
  • Otto Eberhardt Patronenfabrik AG, Meinigen
  • Simson Waffenwerk Suhl AG, Suhl

Simson & Co kansallistetaan

Kansallissosialistin nousun myötä alkoi Simson & Co yhtiön tilanne vaikeutua. Kaikki eivät pitäneet siitä, että yhtiö oli juutalaisen Simson perheen omistuksessa ja sillä oli muiden asetehtaiden toimintaa häiritsevä monopoli sotilasaseiden valmistuksessa. Maaliskuussa 1933 Zella-Mehlis alueen asevalmistajien yhdistyksen puheenjohtaja Fritz Walther vaati kirjeessään A. Hitlerille monopolin lakkauttamista. Hitler ei kuitenkaan pitänyt ajan kohtaa asiaan puuttumiselle sopivana.

Arthur Simson ehti jossain välissä nimetä yhtiön uudelleen, lähinnä ulkopuolisten ahdisteluiden vuoksi. Simson & Co yhtiön uusi nimi oli Berlin-Suhler Waffen- und Fahrzeugwerke (BSW). Jossain välissä yhtiöstä käytettiin myös nimitystä Berlin-Suhler Waffen- und Fahrzeugwerke G.m.b.H. ”Waffa”.

Gauleiter Fritz Sauckel syytti vuonna 1935 Simson & Co yhtiötä korruptiosta. Tästä johtuen 14.4.1935 Arthur Simson pidätettiin ja laitettiin pahamaineiseen Moabitin vankilaan Berliinissä. Gestapo pidätti myös muita yhtiön johtomiehiä, kuten Dr. Ewald Mayer ja Georg Mayer. Seitsemän kuukauden pidätysajan aikana Arthur Simsonille luvattiin, että hänet ja muut pidätetyt vapautetaan, jos hän myöntää syyllisyytensä ja luovuttaa oikeutensa Simson & Co yhtiöön Fritz Sauckelille. Arthur Simson allekirjoitti ja hänet vapautettiin. Hän pakeni Sveitsiin 9.2.1936.

BSW

Vuonna 1935 Simson & Co yhtiön siirtyessä uudelle omistajalle, se jatkoi toimintaansa nimellä Berlin-Suhler Waffen- und Fahrzeugwerke (BSW). Tehtaan alkuperäiset omistajat pakenivat helmikuussa 1936 Saksasta Sveitsiin ja sieltä edelleen Yhdysvaltoihin.

Mauser–kiväärien valmistukseen tarvittavat koneet jäivät BSW:lle ja Parabellum-pistoolien valmistuksessa käytetyt koneet menivät H. Krieghoff asetehtaalle. BSW jatkoi myös moottoriajoneuvojen valmistusta, Simson & Co vanhoilla koneilla. Nyt tuotantoon otettiin BSW 98 –moottoripyörä. » lue lisää (BSW)

Kun tehtaan omistuspohja muuttui, päätettiin tehtaalla aloittaa Mauser–kiväärien valmistus. Berlin-Suhler Waffen- und Fahrzeugwerke aloitti Mauser K98k -kiväärien valmistuksen vuonna 1937.

BSW ehti valmistaa noin 135 000 Mauser K98k -kivääriä, ennen kuin tuotanto lakkautettiin, koska Gustloff-Werke osti sen tuotantolaitteet. Tehtaan viralliseksi nimeksi tuli nyt Gustloff-Werke – Waffenwerk Suhl. » lue lisää (Gustloff Werke)

Simsonin valmistamista aseista, varsinkin metsästysaseista olevat tiedot ovat hieman puutteellisia, koska Simson & Co arkistot tuhoutuivat toisen maailmansodan aikana.

Vuodet 1945–2002

Toisen maailmansodan jälkeen tehdas palautettiin alkuperäisille omistajille, niille jotka olivat maailman sodan melskeestä selvinneet. Tehdas sijaitsi kuitenkin DDR:n alueella ja sosialistit takavarikoivat sen valtion omistukseen. Osa tehtaan koneista kuljetettiin Neuvostoliittoon, kuten kävi esimerkiksi myös J.P. Sauerin asetehtaalle, joka myös toimi Suhlissa.

Vuonna 1952 tehdas uudelleen nimettiin; Volkseigener Betrieb Fahrzeug- und Gerätewerk Simson Suhl ja se aloitti uudelleen polkupyörien ja urheiluaseiden valmistuksen, keskittyen myöhemmin pääasiassa moottoripyörien valmistamiseen. Vuosina 1968–1990 tehdas toimi nimellä VEB Fahrzeug- und Jagdwaffenwerk Ernst Thälmann Suhl. Yhtiö ajautui Saksojen yhdistymisen jälkeisten vaikeiden aikojen jälkeen lopulta vararikkoon vuonna 2002.

Simson & Co ja BSW sotilasaseet

BSW ja sitä edeltänyt Simson & Co asetehdas on valmistanut ainakin seuraavia sotilaskäyttöön tarkoitettuja asemalleja

  • MG 08-konekiväärin osio
  • MP 18 -konepistoolin osia
  • Dryse-MG 13 -konekiväärejä
  • Mauser 98 -kiväärejä
  • Parabellum P08 -pistooleja
  • Makarov-pistooleja

Lähdeluettelo

  • The Luger Producers, Gehard Henrotin, 2001
  • Wikipedia, url: http://www.fi.wikipedia.org., 10.10.2010
  • History Simson Factory Suhl, url: http://www.mz-und-simson.de, 7.1.2018
  • German Hunting Guns - Suhl History, url: http://www.germanhunting.com, 7.1.2018
  • The K98k Rifle, Propaganda series vol. I, G. de Vries & B. J. Martens, 2005
  • The German Sniper 1914–1945, Peter R. Senich, 1982
  • The Mauser 98k rifle, url: http://www.mauser98k.internetdsl.pl, 18.8.2010
  • Simson & Co - There is no way Back, url: http://www.germanhuntingguns.com, 28.3.2017
  • The Simson Company in Suhl, German Gun Collectors Association 2009

★ 10.10.2010 (✪ 20.12.2018)

Waffenlager.net - Copyright © 2019 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.