Kevyt panssarivaunu Panzerkampfwagen II Ausf A otettiin Saksassa tuotantoon vuonna 1935, jo suunnitellun keskiraskaan Pz.Kpfw III -sarjan vaunujen tuotantoon tulleiden viiveiden vuoksi. Vaunua valmistettiin Krupp, MAN, Henschel ja Daimler Benz tehtailla.
Pz.Kpfw II -panssarivaunuissa oli Rheinmetall-Borsig AG asekonsernin valmistama 2cm Kwk 30 L/55 pikatykki, joka perustui toiminnaltaan 2 cm Flak 30 ilmatorjuntatykkiin. Tämä automaattitykki kykeni ampumaan teoriassa 280 laukausta minuutissa, käytännön tulinopeus oli pienempi, johtuen lähinnä lippaiden vaihdosta. Vaunuun voitiin varastoida kaikkiaan 180 ammusta, jotka oli lipastettu 10 patruunan lippaisiin. Tykki oli tehokas panssaroimattomia ja kevyesti panssaroituja kohteita, sekä vihollisen elävää voimaa vastaan käytettäessä.
Vaunun panssarointi oli vaatimaton. Vaunun edessä, takana ja sivuilla oli käytetty 14 mm paksuista panssarilevyä. Pohja ja katto olivat 10 mm vahvat. Käytännössä panssarointi riitti pysäyttämään vihollisen jalkaväen kiväärin luodit, mutta ei juuri muuta.
Vaunussa oli Maybach HL 62 TRM kuusisylinterinen bensiinikäyttöinen moottori. Moottori tuotti 140 hv, mutta vaunun maksiminopeus oli kuitenkin vain 40 km/h, eli sama kuin raskaammissakin vaunuissa.
A-malli otettiin massatuotantoon heinäkuussa 1937. Tätä ennen oli valmistettu 125 kappaletta ns. prototyyppimalleja IIa, IIb ja IIc. A-mallissa oli prototyyppimalleihin nähden parannettu panssarointi ja vaihteisto.
B-malli tuli tuotantoon joulukuussa 1937. Käytännössä A- ja B-mallien väliset erot olivat hyvin vähäiset.
C-malli otettiin tuotantoon kesäkuussa 1938, tuotannon jatkuessa aina huhtikuuhun 1940 asti. B- ja C-mallien väliset erot olivat hyvin vähäiset.
Vaunujen kokonaistuotanto (mallit A, B ja C) oli 1038 kpl. Luvussa ei ole mukana valmistetut prototyypit, 125 kpl. Vaunut valmistettiin Alkett, FAMO, Daimler-Benz AG, Henschel und Sohn AG, Krupp AG, M.A.N., M.I.A.G. ja Wegmann tehtaiden toimesta. Yhden vaunun valmistuskustannukset olivat 52 640 RM (ilman aseita 30 800 RM).
Myöhemmin kehitettiin vielä Ausf D, E, F ja L versiot. Niiden tuotanto lopetettiin vuonna 1943. Nyt Pz.Kpfw II -vaunujen rungolle valmistettiin 10.5 cm haupitsilla aseistettuja Wespe panssarihaupitsivaunuja ja 7.5 cm Pak 40 panssarintorjuntatykillä varustettuja Marder panssarintorjuntavaunuja.
| Mitat: | Aseistus: | 2cm KwK L/55 | |
| - pituus (runko) | 4,81 m | - kaliiperi | 2 cm |
| - pituus (kok.pit) | - m | - putken pituus | L/55 |
| - leveys | 2,28 m | - paino | - kg |
| - korkeus | 2,02 m | - tulinopeus | 280 lk/min (teor.) |
| - paino (tst) | 9 500 kg | - kääntönopeus | - s/360°/3000 rpm |
| - maavara | - cm | - rekyyli | - mm |
| - tähtäin | TZF4 | ||
| Moottori: | Maybach HL62TR | - ammukset | 180 kpl (- % AP) |
| - teho | 140 hv | - 7.92 mm MG42 | torni, (+/- °) |
| - nopeus | 40 km/h (25 km/h) | - ammukset | 3 525 kpl (7.92 mm) |
| - polttoaine | be (- l) | ||
| - kulutus | - l/100 km | ||
| - toimintasäde | 200 km (- km) | ||
| - kääntösäde | - | - miehistö | 3 (johtaja, ajaja ja lataaja) |
| Vahvuus: | Kulma: | Vahvuus: | Kulma: | ||||||
| - runko | edessä | yläosa | 14 mm | / 81° | - torni; | edessä | 14 mm | pyöreä | |
| - runko | edessä | alaosa | 14 mm | pyöreä | - torni | sivut | 14 mm | / 68° | |
| - runko | sivut | yläosa | 14 mm | / 90° | - torni | takana | 14 mm | / 68° | |
| - runko | sivut | alaosa | 14 mm | / 90° | - torni | katto | 10 mm | / 0° | |
| - runko | takana | yläosa | 14 mm | / 81° | - torni | mantletti | 10 mm | pyöreä | |
| - runko | takana | alaosa | 14 mm | / 84° | |||||
| - runko | katto | 10 mm | / 0° | ||||||
| - runko | pohja | 10 mm | / 0° | ||||||
| Ammus/iskukulma | Tyyppi: | Paino: | Nopeus: | Etäisyys: | ||||||
| (kg) | (m/s) | 100 m | 500 m | 1000 m | 1500 m | 2000 m | 2500 m | 3000m | ||
| - PzGr / 30° | APCBC | - | - | 20 mm | 14 mm | 9 mm | - | - | - | - |
| - PzGr 40 / 30° | APCR | - | - | 49 mm | 20 mm | - | - | - | - | - |
*) testissä käytetty panssarilevy 240 BHN RHA.
Pz.Kpfw II -panssarivaunut olivat mukana vuoden 1939 sotaretkellä Puolaan, sekä vuonna 1940 Norjassa, Tanskassa ja Ranskassa. Vuonna 1941 vaunut ottivat osaa Balkanin sotaretkeen, sekä taisteluihin Pohjois-Afrikassa. Kesäkuussa 1941 alkaneen operaatio Barbarossan (hyökkäys Neuvostoliittoon) alussa Pz.Kpfw II -vaunut olivat edelleen mukana, vaikka olivat jo auttamatta vanhanaikaisia ja tehottomia vihollisen keskiraskaita panssarivaunuja vastaan.
Vuonna 1943 Pz.Kpfw II -vaunujen rungolle valmistettiin 10.5 cm haupitsilla aseistettuja Wespe panssarihaupitsivaunuja.
Suomen armeijalla ei ollut käytössään yhtään Pz.Kpfw II sarjan panssarivaunua. Pohjois-Suomeen sijoitetulla AOK Norwegenillä niitä kuitenkin muutamia kappaleita. Vaunut oli sijoitettu Panzer-Abteilung 40 z.b.V. (Panssaripataljoona 40) vahvuuteen.
Ennen operaatio Barbarossan alkua, saksalaiset toivat Pohjois-Suomeen Panssaripataljoona 40:n, jonka tehtävänä oli tukea hyökkäystä itään. Pataljoona jaettiin kuitenkin kolmelle eri suunnalle.
Luutnantti von Burstin 1.komppania (1./Pz.Abt 40 z.b.V.) taisteli Vuoristoarmeijakunnan tukena Petsamon suunnalla. Sen vahvuudessa oli mukana kahdeksan Pz.Kpfw II kevyttä panssarivaunua.
Kapteeni Tölken 2.komppania (2./Pz.Abt.40 z.b.V.) puolestaan otti osaa taisteluihin Kiestingin suunnalla, ollen mukana mm. Sohjananjoen ylimeno taistelussa. Komppanian vahvuudessa oli mukana kaksi Pz.Kpfw II -sarjan kevyttä panssarivaunua.
Yliluutnantti Walterin 3.komppania (3./Pz.Abt.40 z.b.V.) toimi sodan alusta asti Raatteentien suunnalla, Vuokkiniemi – Uhtua suunnalla. Komppanian vahvuudessa oli mukana kolme Pz.Kpfw II sarjan kevyttä panssarivaunua.
Kaikkiaan panssaripataljoonan vahvuudessa oli mukana 13 kpl Pz.Kpfw II kevyttä panssarivaunua (joidenkin lähteiden mukaan 18 kpl). Kevyet panssarivaunut sopivat itse asiassa paremmin taisteluun huonokuntoisilla teillä, kuin raskaammat vaunut.
★ 18.8.2014 (✪ 28.10.2015)