Saksalainen jalkaväkimiina Schrapnellmine 35 eli S-miina 35 tunnettiin länsiliittoutuneiden keskuudessa nimellä
"bouncing betty". Miinasta tehtiin kaksi versiota Smi-35 ja Smi-44. Erot näiden miinojen välillä olivat kuitenkin
häviävän pieniä.
S-miina on sirpalevaikutteinen jalkaväkimiina. Miina kaivettiin maahan, niin että sytyttimen piikit jäivät
maan pinnalle. Kohteen astuessa miinan sytyttimeen liitettyjen laukaisupuikkojen päälle, aktivoituu viivepanos,
jonka paloaika oli 4,5 sekuntia. Tämän jälkeen miinan pohjassa oleva ns. hyppypanos räjähtää, heittäen miinan
100–150 cm korkeudelle, jossa sen pääpanos räjähtää, levittäen pieniä metallikuulia joka suuntaan. Näitä nopeasti
lentäviä pieniä kuulia on miinassa 360 kappaletta. Miinan sirpalevaikutusta tehostaa panoksen kuorien sirpaloituminen.
Miina on tappava 20 metrin säteellä ja saattaa haavoittaa vielä jopa sadan metrin päässä.
Tekniset tiedot
• tyyppi:
Jalkaväkimiina
• halkaisija:
102 mm
• korkeus:
127 mm
• paino:
4,1 kg
• räjähdysaine:
TNT, 182 g
• laukaisin:
S.Mi.Z.35 kosketussytytin
Tuotanto
Elokuussa 1938 valmistui 1000 miinan erä, joulukuussa jo 70 660 kpl ja tammikuussa 1939 26 465 kpl. Toisen
maailmansodan alussa 1.9.1939 oli Saksan armeijalle luovutettu jo 706 000 S-miinaa. Jatkossa tuotanto oli
keskimäärin 50 000 S-miinaa kuukaudessa. Saksalaiset valmistivat S-miinoja kaikkiaan 1,9 miljoonaa kappaletta.
S.Mi.Z.35 sytytinrasia. Rasiaan mahtui kolme S-miinan sytytintä.
Suomessa
Suomen armeija osti Saksasta talvisodan jälkeen, erään arvioin mukaan noin 50 000 kappaletta S-miinoja (SMi-35).
Suomen armeijan nimitys miinalle oli Pommiansa m/41-S). Rintamasotilaiden keskuudessa miinoja kutsuttiin nimellä
”Hyppy-Heikki”. Miinoilla saavutettiin aika-ajoin merkittäviäkin tuloksia. Jatkosodan aikana
Suomessa aloitettiin oman S-miinan valmistus, mutta tulos ei kuitenkaan ollut täysin tyydyttävä.
Saksalainen SS-divisioona Nord taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan
pioneerien käytössä oli myös S-miinoja (S.Mi-35). Alla olevasta listauksesta selviää divisioonan
S-miinojen kulutus, kuluneen 15 päivän aikana. Huomion arvoista on myös, miinojen määrän tuntuva
lisääntyminen syksyn 1941 asemasotavaiheen aikana. Hyökkäysvaiheessa ei miinoja paljon ehditty käyttää.
Divisioonan S-miinojen kulutus 1941–1942
Pvm:
Joukoilla
Varastolla
Kulutus (15pv aikana)
- 15.09.1941
306
944
90
- 15.11.1941
2 862
7 304
63
- 30.11.1941
2 862
5 778
71
- 15.12.1941
306
6 099
179
- 26.10.1942
45
4 461
-
Lähdeluettelo
Waffen-Arsenal Band 164, Deutsche landminen 1935–1945, Wolfgang Fleischer
Jane’s – Mines and Mine Clearance 2003-2004, Coling King
Enemy Ordnance Material (German) E-2228-E
Axis History Forum, http://forum.axishistory.com, 15.1.2014