Tokarev TT-33 on neuvostoliittolaisen asesuunnittelijan Fjodor Tokarevin suunnittelema
puoliautomaattinen sotilaspistooli. TT-33 on parannettu version Tokarevin vuonna 1933
kehittämästä Tokarev TT-30 -pistoolista. Uusi TT-33 korvasi vanhemman mallin tuotannossa
vuonna 1935. Käytännössä Tokarev TT-33 korvasi palvelusaseena vanhemman mallin TT-30
lisäksi, myös Nagant M1895 -revolverin.
Kehitystyö
Neuvostoliitossa toimeenpantiin 1920-luvun lopulla hanke, jonka avulla haettiin puna-armeijalle
uutta palveluskäsiasetta. Suurista armeijoista Neuvostoliiton lisäksi vain englantilaisilla oli
yhä käytössä pääpalveluskäsiaseena revolveri. Hankkeen vaatimuksena oli suunnitella mahdollisimman
yksinkertainen ja helposti valmistettava palveluskäsiase. Aseen tuli olla lisäksi helppo huoltaa
ja mikä tärkeintä, riittävän tehokas.
Kehitystyön tuloksena valmistui 7.62x25 kaliiperinen pistooli TT-30, eli venäläiseltä nimeltä
”Pistolet Tokareva, opytnyj obrazets 1930g”. Pistoolin suunnitteli Tulan asetehtaan johtajana
toiminut asesuunnittelija Fjodor Wassiljevitsh Tokarev (1871–1968).
Pistooli osallistui 25.6.–13.7.1930 laajaan testiohjelmaan. Vertailuammunnoissa ammuttiin useita
tuhansia laukauksia ja testattavana olivat Tokarev TT-30:n lisäksi neuvostoliittolaisten
asesuunnittelijoiden Korov ja Prilutskijin pistoolit, sekä ulkomaisista pistooleista Browning,
Walther ja Parabellum.
V.F. Grushetskin erikoistoimikunta totesi Tokarev-pistoolin olevan sopiva armeijan tarpeisiin,
varsinkin läpäisykyky oli erinomainen. Toimikunta oli tehnyt 12.2.1931 päätöksensä, mutta vaati
aseeseen muutamia parannuksia. Saman tien tilattiin myös 1 000 aseen erä, joukko-osastokokeiluja
varten. Näin hyväksyttiin puna-armeijan palvelusaseeksi TT-30 ja Tulan asetehdas alkoi 13.2.1931
valmistelemaan sarjatuotannon aloittamista. Sarjatuotanto aloitettiin heti vaadittujen muutostöiden
valmistumisen jälkeen.
Jo tuotannon alkuvaiheessa havaittiin, että TT-30 vaatii vielä hieman parantelua. Vuonna 1933
tehtyjen muutoksien (kahvarunko tehtiin yksiosaiseksi ja laukaisukoneistoa yksinkertaistettiin)
jälkeen ase sai nimen Tokarev TT-33.
Rakenne
Tokarev TT-33 on lyhytrekyyliperiaattella toimiva pistooli, jossa on alun perin Browningin suunnittelema
siitä hieman modifioitu keikkapiippumekanismi.
Piipun ja luistin välinen jäykkäyhteys on toteutettu ns. "niiaavalla" piippu rakenteella. Piipussa
on kaksi sulkurengasta, jotka luistin ollessa kiinni ottavat kiinni sen yläosassa oleviin vastaaviin
uriin. Piippu on edestä tuettu luistin päässä olevaan ohjausrenkaaseen. Patruunapesän alapuolelle
on akseloitu nivelkappale, jonka toinen pää on laakeroitu runkoon sen läpi ulottuvalla akselilla.
Akselin vasemmassa päässä on luistin auki pitosalpa ja lippaan patruunantunnistimen tappi,
joka tulee rungon aukosta lippaan yläpäässä olevaan loveen.
Ase on perusrakenteeltaan yhdysvaltalaisen Colt m/1911:n kopio, tosin se on yksinkertaisempi
ja pelkistetympi. Varmistinta aseessa ei ole, ainoastaan iskuvasarassa on ns. puoliviretoiminto
varmistusasennoksi. Toisin sanoen, ase on siis yksitoiminen, eli iskuri (hana) ei virity, eikä laukea
pelkästään liipaisinta vetämällä. Saadakseen aseen toimimaan on iskuri viritettävä täyteen
vireeseen. Iskuvasarassa ns. puoliviretoiminto on tehty virekynnyksellä, jonka varaan se voidaan
laskea. Se estää asetta laukeamasta tahattomasti, mutta ns. puoliviretoiminnon käyttöä sen
epävarmuuden vuoksi ei voi suositella. Jos haluaa olla varma, ettei ase laukea tahattomasti,
kannattaa tyhjentää patruunapesä.
Kahvalevyt on valmistettu mustasta bakeliitista. Kahvalevyn keskelle on sijoitettu ympyrän sisällä
oleva neuvostotähti ja kyrilliset kirjaimet CCCP. Kahvalevyssä olevan tähden mukaan asetta kutsuttiinkin
yleisesti "Tähtipistooliksi". Vuosina 1942–1943 valmistettiin kahvalevyt raaka-ainepulan vuoksi puusta.
Puisissa kahvalevyissä ei ollut neuvostotähteä.
Aseen kaliiperiksi valittiin saksalaisen Mauser C96:n patruuna 7.63x25mm Mauser. Tosin patruunaa
muutettiin hieman, jotta uuden aseen piippujen valmistuksessa voitiin käyttää Mosin-Nagant
kiväärinpiippujen koneita. Näin päädyttiin kaliiperiin 7.62x25mm Tokarev. Patruuna myös ladattiin
kovemmalla ruutilatauksella ja näin luodin lähtönopeus ja läpäisy paranivat. Myöhemmin samaa
patruunaa käytti myös PPD-konepistooli.
Aseen nahkakotelo, varsinkin sen kiinnikkeet oli huonosti suunniteltu. Ase keikkui vyössä koteloineen
niin, että piippu saattoi välillä osoittaa aseen kantajaansa kohti. Saadun tiedon mukaan, useat tällä
aseella tapahtuneet vahingonlaukaukset sattuivat otettaessa asetta kotelosta, sormen sattuessa
aseen liipaisimeen. Kotelon asennosta johtuen, osui vahingonlaukaus usein aseen käyttäjään.
Tuotanto
Asetta valmistettiin Tulan ja Izhevskin asetehtailla. Vuosittainen tuotantomäärä pysyi alle sadantuhannen,
aina toisen maailmansodan alkuun saakka. Aseesta ei tullut käyttäjien keskuudessa menestystä. Tähän
vaikuttivat seuraavat seikat; varmistin puuttui mistä seurasi liian paljon vahinkoja, lipas tippui
helposti ja aseen jouset särkyivät helposti.
Vuoden 1937 loppuun asti aseet sarja numeroitiin juoksevalla numerolla, niin että jokaisen vuoden
alussa alettiin numerosta yksi. Vuonna 1938 sarjanumerointiin tuli muutos. Käyttöön otettiin nelinumeroinen
sarjanumero, jonka edessä oli kaksi kyrillistä kirjainta. Tämän toimenpiteen tarkoituksena oli salata
aseen valmistusmäärät. Saksalaisten hyökättyä Neuvostoliittoon 22.6.1941 (operaatio Barbarossa), oli
tähän mennessä luovutettu puna-armeijalle noin 600 000 Tokarev TT-33 pistoolia.
Aseen valmistusta jatkettiin aina vuoteen 1953 asti, jolloin Makarov PM -pistooli otettiin tuotantoon.
Tähän mennessä oli ehditty valmistaa kaikkiaan yli miljoona TT-33 pistoolia. Erään tiedon mukaan
pistooleja olisi valmistettu jopa huikeat 1,7 miljoonaa kappaletta.
TT-30 tuotanto
1931 – 1933, 7785 kpl
1934, 47 150 kpl
1935, 38 488 kpl
TT-33 tuotanto
1935 – 1938, 251 846 kpl
1939 – 1945, yli miljoona
1946 – 1953, tuntematon
Aseen valmistaneen asetehtaan leima on sijoitettu aseen runkoon, vasemmalle puolelle. Leima on
aseen sarjanumeron ja valmistusvuoden välissä. Pieni tähti = Tulan asetehdas ja pieni kolmio jonka
sisällä nuoli = Izhevsk. Sama merkintätapa löytyy myös aseen luistin päältä, takatähtäimen läheltä.
Versiot
Vuosina 1942–1943 aseen kahvalevyt valmistettiin materiaalipulan vuoksi bakeliitin sijasta puusta.
Vuodesta 1946 lähtien Tokarev TT-33 -pistoolin luistin karhennuskuvio muutettiin malliltaan
tiheämmäksi (24 pystysuoraa uraa), kuin ns. sota-ajan mallin karhennus (seitsemän pystysuoraa
uraa). Pistooliin kiinnitettiin myös aiempaa korkeammat tähtäimet.
Lisäksi on valmistettu yksittäiskappalein niklattuja ja koristekaiverruksin varustettuja
pistooleja, lahja- ja palkitsemistarkoituksiin.
Suomessa
Suomessa Tokarev-pistoolit tunnettaan nimellä "Tähtipistooli", johtuen aseen
kahvalevyn suurikokoisesta tähdestä. Suomen armeijan käyttämä virallinen nimitys on 7.62
pist/ven. Suomalaiset saivat sotien aikana sotasaaliiksi tuhansia TT-33 -pistooleja, mutta
näistä vain muutama sata päätyi Suomen armeijan kirjanpitoon. Talvisodan jälkeen kesäkuussa
1940 aseita oli Suomen armeijan kirjanpidossa vain 53 kpl. Jatkosodan jälkeen lukumäärä oli
yli 600 kpl. Ase oli rintamasotilaiden keskuudessa haluttu sotamuisto.
Puolustusvoimat myi hallussaan olevat 669 kpl Tokarev TT-33 -pistoolia vuosina 1959–1960
Interarm Co:lle.
Asetalo oy toi maahan Tokarev TT-33 -pistooleja Venäjältä ainakin 2000-luvun alkupuolella.
Vuoden 2003 hintapyyntö hyväkuntoisesta, uudella kotelolla (valmistettu 1980-luvulla Moskovassa)
ja kahdella lippaalla varustettuna oli 300 euroa.
Lisenssivalmistajat
Puolalaiset aloittivat Tokarev TT-33 tuotannon toisen maailmansodan jälkeen Radomissa,
Fabryka Bronin tehtaalla. Tuotanto aloitettiin vuonna 1946 ja se sai nimen Pistolet TT.
Ase on tarkalleen samanlainen kuin venäläinen alkuperäismalli, pl. kahvalevyjen logo.
Lisäksi ase oli huolellisemmin viimeistelty.
Muita aseen lisenssivalmistajia olivat Jugoslavia (Zastava M57), Unkari (48M) ja Kiina
(Norinco).
Lähdeluettelo
Arma Fennica 2 - Sotilasaseet, Timo Hyytinen, 1987
Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988, Markku Palokangas
Ase-lehti 2/1993, Tokarev-pistooli, Vesa Toivonen
Ase&Erä 1/2003, Tähtipistooli on yhä iskussa, Martti Peltomaa
Ase&Erä 4/2007, Tokarev TT-33 on ilman varmistinta, Unto Tarkkonen