×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Pistoolit (1946–2018) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–2018 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2018) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2018) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon

Search

Google Translator

WAFFENLAGER.NET
Suomalainen asesivusto

Jalkaväkiaseiden erikoiskomitea


Yleistä

Kolmannen valtakunnan johtaja A. Hitler käski huhtikuussa 1944 käynnistää projekti riittävän jalkaväkiaseistuksen ja ammustuotannon valmistuksen varmistamisesta. Varusteluministeri (Reichsminister für Rüstung und Kriegsproduction) Albert Speerin kokoonpanema jalkaväkiaseiden erikoiskomitea (Sonderkommission Infanteriewaffen, SKInf-Waffen) kokoontui ensikerran Varusteluministeriössä (Reichministerium für Rüstung und Kriegsproduktion) Berliinissä 14.7.1944. Komitean tarkoituksena oli järkeistää useiden erilaisten uusien prototyyppiaseiden mahdollista tuotantoa. He listasivat kaikki kehitysprojektit ja päättivät mitä projektia jatketaan ja mitä ei. Listalle saatiin kaikkiaan 187 erilaista kehitysprojektia.

Komitean kokoonpano

Asiakirjojen mukaan tähän komiteaan kuului ainakin kuusi, eri asetehtaiden teknistä johtajaa ja pääasesuunnittelijaa. Kokousta johti Ott-Helmuth von Lossnitzer, Mauser asetehtaan tekninen johtaja. Paikalla oli myös Walther asetehtaan johtaja Fritz Walther, Louis Stange (Rheinmetall) ja Karl Eickhorn (Eickhorn, Solingen).

sekä seuraavien komiteoiden johtajat;
  • Pistooli –ja kiväärityöryhmä, Karl Barnitzke (Gustloff-Werke)
  • Konepistooli työryhmä, Hugo Schmeisser (C.G. Haenel)
  • Konekiväärityöryhmä, Dr. Ing. Wilhelm Gruner (Gossfuss)

Volksgewehr Programm

Komitean asialista oli pitkä ja siellä oli käsiteltävänä mm. Volkssturm-kiväärin valinta tuotantoon. Komitean valta aseen valinnassa ei ilmeisesti ollut täysin kiistaton, sillä asian tiimoilla toimi myös varusteluministeri Albert Speer.

Albert Speer esitti armeijan edustajien kanssa eri hallintopiirien virkamiehille yksityiskohtaisen aikataulun erikoiskomitean asekysymyksessä. Carl Walther Zella-Mehliksessä tulee toimia päätoimipaikkana ja palkkaa niin sanottuja johtavia yrityksiä Saksan alueella, joiden tehtävänä on ulkoistaa yksittäisten asekomponenttien tuotanto pienyrityksille, jopa yksittäisille käsityöläisille. Johtavat yritykset ovat sitten vastuussa sopimusten piiriin kuuluvien pienyritysten koordinoinnista, laadunvalvonnasta ja itse aseiden loppukokoonpanosta.

Kenttätarkkailija (Feldzeuginspektion der Bestellung) lähetti tämän pohjalta Thüringenin alueen asevalmistajille tilauksen nro 113/44, joka käsitti yli 1 500 000 Walther Volksgewehr 1 (VG1) –kivääriä. » lue lisää

Volksgewehr-asiaan palattiin 17.12.1944 pidetyssä konferensissa Zella-Mehlissä. Siellä SS-Standardenführer Purucker ilmoitti koko komitealle, että Walther-Werken suunnittelema kivääri otetaan tuotantoon nimikkeellä Volksgewehr 1 (VG 1). Myös projektiin valitut neljä muuta asetehdasta (Spreewerk VG2, Rheinmetall VG3, Mauser VG4 ja Steyr VG5) saavat kehittää valmiiksi omat mallinsa ja valmistaa niitä. Ilmeisesti Carl Walther oli tyytyväinen päätökseen, mutta muut osallistujat protestoivat päätöstä. Sillä päätöstä pidettiin uhkana koko kansalliselle asevalmistusohjelmalle, koska useat asemallit tarpeettomasti monimutkaistavat ja viivyttävät tuotantoa. Ilmeisesti protestilla ei ollut vaikutusta, sillä Volksgewehr-ohjelman puitteissa kehitettiin viisi erilaista Volksgewehr-tyyppistä kivääriä ja vielä lisäksi Gustloff Sturmgewehr.

Volksgewehr-kiväärit nimettiin tehtaittain seuraavasti:
  • VG 1, Volksgewehr VG 1, Carl Walther, Zella Mehlis
  • VG 2, Spreewerk, Berlin
  • VG 3, Rheinmetall
  • VG 4, Mauser
  • VG 5, Steyr, (Volkssturmkarabinenr VK 98)
  • Gustloff Volkssturmgewehr VG.1-5 (MP 507), Gustloff Werke, Suhl

Volksgewehr-kiväärien lopulliseksi asiakkaaksi ilmaantui Reichsführer SS Heinrich Himmler. Joka vaati, että kivääreitä tulee valmistaa tammikuusta 1945 alkaen 100 000 – 150 000 kuukaudessa.

Sturmgewehr Programm

Myös Sturmgewehr 44 (StG 44) –rynnäkkökivääristä oli kehitetty useita, suhteellisen primitiivisiä malleja, ns. Primitiv-Waffen Programm merkeissä. Erikoista oli, että kaikkiaan viidellä eri asetehtaalla (Haenel, Mauser, Gustloff, Steyr ja Grossfuss) suunniteltiin käytännössä uutta pelkistettyä omaa rynnäkkökivääri mallia, eikä keskitytty jo olemassa olevan StG 44 –rynnäkkökiväärin tuotannon pelkistämiseen ja tehostamiseen.

Listalla oli siis paljon erilaisia projekteja, mutta vain muutama niistä oli riittävän merkittävä, kehitystyön jatkamiseksi, mahdollista pikaista sarjatuotantoa silmällä pitäen. Komitean puheenjohtaja von Lossnitzer suosi Mauserin kehittämää Gerät 06H –rynnäkkökivääriä, sekä Grossfuss –rynnäkkökivääriä. Tästä johtuen Haenelin, Erman ja Gustloffin projektit päätettiin jäädyttää. C.G. Haenel ei kuitenkaan tyytynyt päätökseen ja protestoi. Haenel saikin joulukuussa 1944 luvan kehittää oma rynnäkkökivääri mallinsa.

Mauser Gerät 06H

Saksalaisen Mauser A.G. asekonsernin asesuunnittelijat (Abteilung 37) saivat vuonna 1944 tehtäväkseen kehittää uusi rynnäkkökiväärimalli, joka on nopea ja halpa valmistaa. Prototyyppiase Maschinenkarabiner Gerät 06 (MKb Gerät 06) esiteltiin kesäkuussa 1944, mutta se hylättiin Wa Prüf2 toimesta, koska se oli liian monimutkainen ja kallis. Kehitystyötä jatkettiin Mauser tehtaalla ja jo elokuussa 1944 oli valmiina uusi prototyyppi, MKb Gerät 06H, joka sai joulukuussa 1944 myös Wehrmachtin hyväksynnän. Aseessa on ensimmäisenä käytetty lyhytrekyylistä rullalukko systeemiä. » lue lisää

Grossfuss -rynnäkkökivääri

Suurta mielenkiintoa herätti Grossfuss –rynnäkkökivääri, jota oli kehitelty Johannes Grossfuss Metall-und Lackierwarenfabrik tehtaalla Döbelnissä. Tämä hidastetun massalukon periaatteella toimivan aseen oli suunnitellut Kurt Horn. Ase koostui kaikkiaan 87 osasta, joista oli pysyvästi toisiin liittämällä saatu 37 kasattavaa komponenttia. Prototyyppiä päästiin testaamaan elokuussa 1944, jolloin 3 000 laukauksen testissä havaittiin ongelmia vain laukaisukoneistossa. Asetta ei mielenkiinnosta huolimatta saatu valmiiksi sodan aikana. Se herätti kuitenkin sodan jälkeen suurta mielenkiintoa neuvostoliittolaisten miehittäjien keskuudessa. He valmistivat kaksi prototyyppiasetta ja lähettivät ne Izhevskin asetehtaalle nro 74, missä oli käynnissä AK-47 –rynnäkkökiväärin kehitystyö.


Lähdeluettelo

  • Volksgewehre, Wolfgang Peter Michal
  • German Automatic Rifles 1941–1945, Chris McNab
  • The World’s Assault Rifles, Gary Paul Johnston & Thomas B. Nelson
  • The Simplified Haenel Sturmgewehr, url: http://www.smallarmsreview.com, Michael Heidler

★ 29.9.2017 (✪ 6.12.2017)

Waffenlager.net - Copyright © 2018 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.