×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Sauer Suhl


Yleistä

Sauer Suhl päällekkäispiippuinen haulikko kaliiperissa 12/70 on valmistettu 1990-luvun alkupuolella entisessä Itä-Saksassa, Suhlissa, VEB Ernst Thälmann Werke asetehtaalla. Ase on valmistettu Saksojen yhdistymisen (3.10.1990) jälkeen, tammikuussa 1991 (leima 191) ja siinä on valmistusmerkintä Made in Germany.


Sauer Suhl Zoom


Rakenne

Aseessa on poskipakalla ja pistoolikahvalla varustettu perinteinen takatukki. Aseen puuosat ovat lakattua pähkinäpuuta. Aseessa on yksi liipaisin ja piippujen vaihtimen painonappi on sijoitettu liipaisimen sivulle. Varmistimen työntösalpa on sijoitettu perinteisesti takatukin kaulan päälle.

Piiput on valmistettu itäsaksalaisesta erikoisteräksestä (Spezial-Laufstahl, leima neljä rengasta), varustettu automaatti ejektorein ja pintakäsittelynä on sinistys. Piipun ylimenokartion jälkeisen porauksen halkaisija on 18,6 mm. Ejektoreilla varustettujen 71 cm pitkien piippujen supistus on täyssuppea ja puolisuppea.

Piipun päällä on ventiloitu tähtäinkisko. Laukaisukoneiston sivulevissä on aika vaatimattomat kaiverrukset ja niiden pintakäsittelynä on päästövärjäys eli kuumennuskäsittely (kirjokarkaisu).

Koristekaiverruksia aseen metalliosissa (hieman kulunut päästövärjäys)

Koristekaiverruksia aseen metalliosissa (hieman kulunut päästövärjäys)

Päästövärjäys (kirjokarkaisu)

Päästövärjäystä (kirjokarkaistu) eli kuumennuskäsiteltyä on käytetty ja jossakin määrin yhä edelleen käytetään aseen metalliosien pintakäsittelynä. Päästövärjäyksessä kuumennettuun pintaan muodostuu ohut sileä oksidikerros ja väri määräytyy oksidi kerroksen paksuuden mukaan.

Alun perin kirjokarkaisun tarkoitus oli estää aseen metallisosien ruostuminen. Myöhemmin metalliosien sinistys lähestulkoon täysin syrjäytti kirjokarkaisun, koska se on halvempi ja kestävämpi pintakäsittelymenetelmä. Kirjokarkaisua käytetään kuitenkin yhä nykypäivänkin, suhteellisen hintavana aseen koristeluna ja pintakäsittelynä.

VEB Ernst Thälmann

Sodan jälkeen Itä-Saksassa, Suhlissa jatkoi Sauer tehtaan pohjalta aseiden valmistusta VEB Ernst Thälmann Werke. Näissä aseissa ei enää voitu käyttää rajan vedossa Länsi-Saksan puolelle jäänyttä Kruppin laadukasta piipputerästä (leima kolme rengasta). Thälmann valmisti Sauer M.30 ja M.32 -drillinkejä vuodesta 1951 alkaen aina vuoteen 1970 asti. Vuonna 1959 tehdas aloitti myös AK-47 variaation MPi-K:n valmistuksen. Tiettävästi tehdas toimi vuoteen 1990-luvun alkupuolelle asti.

Erään tiedon mukaan Suhlissa toimineen Sauer tehtaan laatu oli kovin vaihtelevaa 1980-luvun lopulla ja vielä 1990-luvun alussa. Suurin ongelma tuntui olevan laadukkaan piipputeräksen saannissa.

JP Sauer & Sohn

JP Sauer & Sohn asetehdas puolestaan on toiminut Länsi-Saksassa, Eckernfördenissä. Näissä aseissa on yleensä teksti JP Sauer & Sohn, merkintä Made in Western Germany ja lukkorungossa Sauerin alkuperäinen kolmiomallinen logo (Original Sauer).





Lähdeluettelo

★ 19.12.2015 (✪ 15.1.2016 12:00)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.