×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Mauser K98k - Karabiner 98 Kurz


Kiväärikranaatinlaukaisin ja kiväärikranaatit

Saksalaiset kehittivät Mauser K98k -palveluskivääriin kiväärikranaatinlaukaisimen vuonna 1942. Laukaisin suunniteltiin monikäyttöiseksi ja joten se voitiin kiinnittää myös Karabiner 98a, Gewehr G98/40, Sturmgewehr 44 (St.G 44) ja FG42-kivääreihin.

Kiväärikranaatinlaukaisin on kiväärin piipun suuhun, pistimen paikalle kiinnitettävä lisälaite, jonka avulla itse kiväärikranaatit voidaan laukaista. Kiväärikranaatinlaukaisin (Gewehrgranatgerät – G.Gr.Ger. K98k) on suhteellisen kevyt (paino 750 g) ja sen avulla kiväärikranaatteja voitiin ampua kranaattimallista riippuen etäisyyksille 70–250 metriä. Kiväärikranaatinlaukaisimia valmistettiin sodan aikana kaikkiaan 1 450 113 kappaletta.


Gew.Sprngr.Gr.30
Gewehrgranatgerät - G.Gr.Ger. K98k

Valmistajat

Kiväärikranaatin laukaisulaitteita ja niiden osia valmistivat mm. Fritz Werner (dmy), Markneukirchener Metallbearbeit (adb), FN Herstal (ch), Meinel-Scholer (euh) ja Fisher & Krecke (gct). Niitä valmisti ilmeisesti myös Metallwaren, Waffen- und Maschinenfabrik AG (jhv), Budapestissä.

Käyttö

Kiväärikranaatin laukaisua varten on käyttäjän kiinnitettävä laukaisinlaite lukkovivun avulla kiinni kiväärin piippuun. Tämän jälkeen on asetettava kiväärikranaatti kiinni laukaisimeen ja ladattava kivääri puuluodilla varustetulla patruunalla. Ilmeisesti laukaisussa voitiin käyttää myös luodittomia patruunoita.

Gew.Sprngr.Gr.30
3cm Gewehr Sprenggranate 30

Kranaattityypit

Kiväärisirpalekranaatin tarkoituksena oli maaliin ammuttavan, voimakkaasti sirpaloituvan räjähteen avulla eliminoida tai ainakin haavoittaa vihollisen elävää voimaa. Panssarikranaatit puolestaan oli tarkoitettu nimensä mukaisesti vihollisen kevyesti panssaroituja-ajoneuvoja vastaan.

Gewehr Panzergranate 30 – Gew.Pz.Gr.30

Kivääripanssarikranaatti 30 (Gewehr Panzergranate 30) oli ensimmäinen panssarintorjuntakiväärikranaatti, eikä sen läpäisykyky ollut kummoinen. Kranaatin pituus on 162 mm ja paino 250 g, josta räjähdysaineen osuus 49,6 g. Maksimi tehokas kantama on vain n. 45 metriä ja maksimi kantama 90 metriä. Kranaatin yläosa on mustaksi maalattua terästä ja alaosa kirkasta alumiinia.

Gross Gewehr Panzergranate 40 – G.Gew.Pz.G.40

Suuri kivääripanssarikranaatti (Gross Gewehr Panzergranate 40) on parannettu versio perusmallista. Kranaatin pituus on 185 mm, halkaisija 30 mm ja paino 390 g, josta räjähdysaineen (TNT) osuus 115 g. Kranaatti pystyi läpäisemään lähietäisyyksillä noin 70–80 mm panssarilevyä (60° osumakulmalla). Kranaatin lähtönopeus on noin 50 m/s ja tehokas kantama on noin 90 metriä.

Kranaatin tuotanto aloitettiin toukokuussa 1942, jolloin valmistusmäärä oli 5 000 kpl kuukaudessa. Tuotantoa joudutettiin tuntuvasti ja kesäkuussa valmistettiin 20 000 kpl, heinäkuussa 100 000 kpl ja syyskuussa jo 300 000 kpl.

Gew.Sprngr.Gr.30
3cm Gross Gewehr Panzergranate 40. Kuva: Tomi Heiskanen

Gewehr Panzergranate 46 – Gew.Pz.Gr.46

Kivääripanssarikranaatti 46 (SS. Gewehr Panzergranate 46 – Gew.Pz.Gr.46) oli SS:n asetutkimuslaitoksen kehittämä parannettu versio. Kranaatin pituus oli 102 mm (kokonaispituus 196 mm), halkaisija 46 mm ja paino 439 g, josta räjähdysaineen (RDX-TNT) osuus 136 g. Kranaatti kykeni läpäisemään noin 70 mm vahvuisen panssarilevyn lähietäisyydeltä (n. 5,5 m). Kranaatteja valmistettiin pieni määrä sodan lopulla.

Gewehr Panzergranate 61 – Gew.Pz.Gr.61

Kivääripanssarikranaatti 61 (Gewehr Panzergranate 61 – Gew.Pz.Gr.61) on jälleen jatkokehityksen tuote. Sen pituus on 239 mm, halkaisija 61 mm ja paino 538 g, josta räjähdysaineen (RDX-TNT) osuus 240 g. Kranaatti läpäisee 200 metrin etäisyydeltä ammuttuna 126 mm panssarilevyn ja 5,5 metrin päästä ammuttuna 100 mm. Kranaatteja valmistettiin pieni määrä sodan lopulla.

Gewehr Sprenggranate 30 – Gew.Sprng.Gr.30

Kiväärisirpalekranaatti 30:n valmistus aloitettiin Saksassa vuoden helmikuussa 1942. Alkuun kranaatin ballistinen kärki (kärkisytytin) ja peräkappale valmistettiin alumiinista. Tästä kuitenkin luovuttiin myöhemmin (ilm. 17.5.1942) ja kärkiosa valmistettiin teräksestä, peräkappale ja kärkiosan laukaisinnuppi bakeliitista. 15.8.1944 siirryttiin valmistamaan mallia jossa ei ollut itsetuhomekanismia eikä käsikranaatti-toiminnallisuutta. » lue lisää

Gewehr Propagandagranate

Propaganda kiväärikranaatti on ulkoisesti pitkälti samankaltainen kuin sirpalekranaattikin. Kranaatin runko on peltilieriö, jonka sisällä on kaksi ohuesta pellistä valmistettua paketointisuojusta propagandaviesteille (a20 viestiarkkia/suojus). Ilmalennon jälkeen kranaatin ballistinen kärki irtoaa. Kranaatin pohjalla tapahtuu ajastettu (n. 9 sekunnin viive laukaisusta) räjähdys, joka työntää ulos rungon sisällä olevat viestisuojukset viesteineen.

Kranaatin pituus on 147 mm, halkaisija 30 mm ja paino 164 g (227 g?) ja sen maksimi kantama on noin 450 metriä. Kranaatin runko on mustaksi maalattu peltilieriö. Ballistinen kärki on valmistettu ohuesta teräspellistä ja maalattu mustaksi, samoin kuin kranaatin runkokin. Peräkappale on kirkasta alumiinia.

Gewehr Fallschirmleuchtgranate

Laskuvarjolla varustetussa valaisukranaatissa on sylinterin muotoinen teräskuori, joka on maalattu mustaksi. Kranaatin ballistinen kärki puolestaan on maalattu valkoiseksi. Kranaatin pituus on 170 mm, halkaisija 30 mm ja paino 244 g. Toinen malli on hieman suurempi, pituus 173 mm, halkaisija 30 mm ja paino 268 g.





Lähdeluettelo

★ 14.1.2011 (✪ 16.6.2013 21:20)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.