×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Sturmhaubitze 42 Ausf G (Sd.Kfz. 142/2)


Yleistä

Saksalaiset havaitsivat kesällä 1941 operaatio Barbarossan alussa, ettei 7.5cm tykin ammusten antama tulituki jalkaväelle ollut aina riittävä. 7.5cm sirpalekranaattien teho ei aina riittänyt vihollisen korsujen ja bunkkereiden tuhoamiseen. Tästä syntyi ajatus valmistaa moottoroitu rynnäkköhaupitsi, jossa olisi tehokas 10.5cm tykki. Tästä aseesta suunniteltiin ns. bunkkerin tuhoaja (Bunkerknacker).



10.5cm Sturmhaubitze 42 (StuH-42). Saksalaisen Sturmgeschütz-Brigade 303:n vaunu Ihantalan suunnalla. Kuva: SA-Kuva


Suunnittelusta prototyyppiin

Saksalaiset suunnittelivat 10.5cm haupitsilla varustetun jalkaväen tukivaunun vuoden 1941 lopulla. Prototyyppi (StuH 42) oli valmis maaliskuussa 1942. Sturmgeschütz III Ausf E rynnäkkötykin runkoon oli istutettu 10.5cm kevyt kenttähaupitsi (10.5cm le.FH 18). Ensimmäinen malli oli Sturmhaubitze 42 (StuH 42), jota seurasi pian malli Sturmhaubitze 42 Ausf F. Vuonna 1943 tuotantoon otettiin sarjan viimeinen malli Sturmhaubitze 42 Ausf G.

Uusi ase sai virallisen nimensä vasta 18.3.1944, jolloin se nimettiin sotatarvikeluetteloon nimikkeellä Sturmgeschütz III für 10.5cm Stu.Haub. 42 (Sd.Kfz. 142/2). Panssarijoukkojen tarkastaja kenraali Guderian muutti nimen elokuussa 1944, rynnäkköhaupitsiksi (Sturmhaubitze).

10.5cm StuH 42 L/28

Sturmhaubitze 42 Ausf G vaunussa käytetty tykki on itse asiassa modifioitu versio kevyestä kenttähaupitsista (10.5cm leichte Feldhaubitze 18). Tykkiä valmisti Rheinmetall-Borsig AG asekonserni. Aseen käytännön tulinopeus oli noin kuusi laukausta minuutissa. Toimintaa hidasti haupitsille ominaisten kaksivaiheisten kartussilaukausten lataaminen. Eli ensin kranaatti putkeen sitten kartussilaukaus hylsyineen.

Tykkimantlettina oli alkuun Sturmgeschütz III Ausf F/8 rynnäkkötykeistä tuttu kulmikas mantletti, myöhemmin otettiin käyttöön Saukopf-mantletti (ns. sianpää-mantletti). Tykissä käytettiin sähkölaukaisua. Suujarru poistettiin tuotannon yksinkertaistamisen yhteydessä, ilmeisesti vuoden 1945 alussa.

Tekniset tiedot


Mitat: Aseistus: 10.5cm StuH 42 L/28
- pituus (runko) 5,40 m - kaliiperi 10.5cm L/28
- pituus (kok.pit) 6.14 m - putken pituusL/28 m (2.941 m)
- leveys 2,95 m - paino 1 985 kg
- korkeus 2,16 m - tulinopeus 6 lk./min
- paino (tst) 24 000 kg- kääntönopeus ei pyörivää tornia
- maavara 39 cm - rekyyli - mm
- tähtäin Sfl.ZF1
Moottori: Maybach HL120 TRM- ammukset 36 kpl
- teho 265 hv - 7.92 mm MG34 torni, (+/- °)
- nopeus 40 km/h (20 km/h)- ammukset 600 kpl (7.92 mm)
- polttoaine be 74 oct (310 l)
- kulutus 200 - 326 l/100 km
- toimintasäde 155 km (95 km)
- kääntösäde 5.85 m

Panssarointi


Vahvuus: Kulma: Vahvuus: Kulma:
- runkoedessäyläosa 80 mm / 38° - torniedessä 80 mm / 81°
- runkoedessäalaosa 80 mm / 69° - tornisivut 30 mm / 79°
- runkosivutyläosa 30 mm / 90° - tornitakana 30 mm / 90°
- runkosivutalaosa 30 mm / 90° - tornikatto 17 mm / 0-15°
- runkotakanayläosa 50 mm / 80° - tornimantletti 80 mm/ -°
- runkotakanaalaosa 50 mm / 80°
- runkokatto 17 mm / 0°
- runkopohja 16 mm / 0°

Ampumatarvikkeet

Tuotanto

Sturmhaubitze 42 Ausf G vaunuja valmistettiin vuodesta 1943 alkaen Alkettin (Altmärkische Kettenwerk GmbH) suurella tehtaalla, Berliinissä. StuH 42 vaunuille ei annettu omaa sarjaa runkojen sarjanumeroinnissa (Fgst.Nr), vaan sarjanumerot ovat sekaisin rinnan Sturmgeschütz III Ausf G vaunujen kanssa. StuH 42 vaunujen sarjanumerot ovat osin välillä Fgst.Nr. 92001 – 94250 ja Fgst.Nr. 105001 eteenpäin.

Rynnäkkötykkien (Sturmgeschütz-III Ausf G) tuotannosta noin 10 % oli StuH 42 Ausf G tuotantoa. Kaikkiaan niitä valmistettiin 1 090 kpl. Kun Kaikki Sturmhaubitze 42 mallit lasketaan yhteen saada luvuksi 1 210 vaunua.

Tuotanto kuukausittain


1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
- 1943 - - 10 34 45 30 25 5 10 11 4 30
- 1944 26 54 56 58 46 100 92 110 119 100 102 40
- 1945 71 24 49 48 ? - - - - - - - -

Rintamalla

Ensimmäiset rynnäkköhaupitsit lähetettiin itärintamalle lokakuussa 1942. Yhdeksän vaunua luovutettiin 3./Sturmgeschütz-Abteilung 185 käyttöön, joka taisteli Leningradin suunnalla.

Suomessa

Suomen armeijalla ei ollut käytössä Sturmhaubitze 42 Ausf G vaunuja. Kesäkuussa 1944 Suomeen saapuneella saksalaisella Rynnäkkötykkiprikaati 303:lla (Sturmgeschütz-Brigade 303) oli mukanaan yhdeksän StuH-42 Ausf G vaunua. Prikaati avusti Suomen armeijaa Karjalan kannaksella, venäläisten suurhyökkäyksen pysäyttämisessä. Prikaati poistui Suomesta 7.9.1944.

Rynnäkkötykkiprikaati 303:n Sturmhaubitze 42 Ausf G (n:o 131) Ihantalan suunnalla 30.6.1944. Kuva: SA-Kuva





Lähdeluettelo


  • Encyclopedia of German Tanks of World War Two, Peter Chamberlain and Hilary Doyle, 1999
  • Sturmgeschütz III & IV 1942 – 1945, Osprey Military, Hilary Doyle & Tom Jentz, 2001
  • Wehrmacht History 1939 – 1945, url: http://www.wehrmacht-history.com, 24.8.2013
  • Wehrmachtin panssarit Suomessa, Kari Kuusela, 2000
  • Laguksen rynnäkkötykit, Erkki Käkelä, 1996
  • The AFV Database - Sturmgeschütz III für 10.5cm Sturmhaubitze 42 Ausf G, url: http://www.afvdb.50megs.com, 29.8.2013
  • ★ 15.8.2013 (✪ 15.7.2014 08:05)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.