×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Suomalainen rynnäkkötykkipataljoona


Yleistä

Rynnäkkötykkipataljoonan (peiteluku: 9 385) perustaminen käskettiin Panssaridivisioonan esikunnan 15.helmikuuta 1943 päivätyllä käskyllä. Useimmat upseerit, aliupseerit ja miehistö siirrettiin Rynnäkkötykkipataljoonaan kenttäarmeijan tykistöstä. Pataljoonan komentajaksi määrättiin majuri Veikko Lounila. Lounila oli kunnostautunut ennen kaikkea Semenskin-Pertjärven taistelussa huhtikuussa 1942.

Rynnäkkötykkipataljoona katsottiin perustetuksi 20.2.1943, jolloin pataljoonassa oli esikunta, esikuntakomppania ja kaksi Rynnäkkötykkikomppaniaa. Kolmas komppania perustettiin 20.4.1943. Pataljoonan määrävahvuus kesällä 1943 oli 16 upseeria, 89 aliupseeria ja 136 miestä. Kokonaisvahvuus oli siis 241 miestä ja 18 BT-42 rynnäkkötykkiä.

1./Ryn.Tyk.P saapui etulinjaan ensikerran Syvärillä 17.6.1943, tarkoituksena suorittaa koeammuntoja. Osasto tuhosi muutamia suorasuuntaustulella vihollisen bunkkereita. BT-42 vaunu osoittautui tähän tehtävään tehokkaaksi, mutta samalla todettiin BT-42:n olevan kelvoton taistelemaan nykyaikaisia panssarivaunuja vastaan. 114 m



Sturmgeschütz III Ausf G
Sturmgeschütz III Ausf G (Stu-40) rynnäkkötykit paraatissa Ensossa. Kuva: SA-kuva.


Koulutus Saksassa

20.6.1943 lähetettiin Suomesta 3 upseeria, 14 aliupseeria ja 22 panssarimiestä käsittävä osasto Saksaan Jüterborgin Adolf Hitler leirille saamaan rynnäkkötykki oppia. Intensiivinen kurssi kesti viisi viikkoa. Suomalaisten saama koulutus oli korkeatasoista ja asiallista, vain tulkkien puuttuminen aiheutti pieniä hankaluuksia. Suomalaiset palasivat kurssin jälkeen kotimaahan 4.-12.8.1943. Saksassa kurssitetut miehet kouluttivat ja kahdeksan miehinen saksalaiskomennuskunta kouluttivat rynnäkkötykkipataljoonan henkilökuntaa aina helmikuulle 1944 asti.

Elokuussa 1943 rynnäkkötykkipataljoonan väliaikaiseen kokoonpanoon kuului 293 miestä sekä 23 Stu-40 rynnäkkötykkiä. Lisäksi pataljoonan kuului 4 panssariautoa, 4 henkilöautoa, 37 kuorma-autoa, sairasauto, maastovaunu ja 13 moottoripyörää. Loput seitsemän vaunua Suomeen saapuneista 30:stä oli varastoitu Päämajan käskyllä Asevarikko 6:seen Jyväskylään. Vanha BT-42 kalusto luovutettiin pois vasta 30.10.1943. BT-42 vaunut otti käyttöönsä Erillinen panssarivaunukomppania.

16.11.1943 lähetettiin toinen komennuskunta Saksaan. Tällä kertaa kursseille lähetettiin pataljoonan teknistä henkilökuntaa. Koulutus annettiin Magdeburgin lähellä sijaitsevassa Bugin rynnäkkötykkikoulussa.

Uusi kalusto ja komentaja

Päämaja oli tilannut Rynnäkkötykkipataljoonan aseistukseksi Saksasta uusia Sturmgeschütz III Ausf G (Stu-40) rynnäkkötykkejä. Tilaus käsitti 45 vaunua, mutta Saksa toimitti vuoden 1943 aikana vain 30 vaunua. Kesällä 1944 pataljoona sai vielä 29 vaunua lisää.

11.11.1943 Rynnäkkötykkipataljoona sai uuden komentajan, majuri Nils Åkerman. Uusi komentaja oli juuri saapunut koulutuksesta Saksasta. Tässä vaiheessa pataljoonan rivivahvuus oli 269 miestä, organisaation vaatiman kirjavahvuuden ollessa 310 miestä.

Pataljoonan ammustilanne oli tässä vaiheessa niin kehno (200 kpl Pzgr ja 300 kpl Sprgr), ettei se mahdollistanut tehokasta ampumakoulutusta. Ampumakoulutuksessa oli ammuttu vain 54 laukausta, vaikka maahan oli tuotu ampumatarvikkeita 36 000 kpl. Suurin osa ampumatarvikkeista makasi siis varastoissa.

Pataljoona sai erikoisajoneuvonsa tammi-helmikuussa 1944:

Keväällä 1944 pataljoona joutui havaitsemaan, että varaosia oli surkean vähän tai niitä ei ollut ollenkaan. Pahimmillaan jouduttiin ottamaan osia yhdestä vaunusta (Ps.531-13) varaosiksi muihin. Myös vaunujen kunnossapidon kannalta tärkeistä erikoistyökaluista oli huutava pula.

Asevarikko 6

Suomeen tuoduista Sturmeista oli seitsemän varastoitu Asevarikko 6:een, Jyväskylään. Varastoidut vaunut olivat uusia ja sisään ajamattomia. Huhtikuussa 1944 Rynnäkkötykkipataljoonassa päätettiin viedä varastoon neljä käytössä ollutta vaunua (Ps.531-2, 531-12, 531-18 ja 531-26) ja ottaa samalla käyttöön neljä käyttämätöntä (Ps. 531-19, 531-21, 531-24 ja 531-25). Kun vaunut vaihdettiin, huomattiin pian, että Asevarikolla olleet vaunut oli varastoitu ulkona ja ne olivat osin ruostuneet.

Ensimmäinen taistelu Stu-40 kalustolla

Rynnäkkötykkipataljoona lähti moottorimarssille 5.6.1944 kohti Kaukjärveä. Pataljoona saapui perille 6.6.1944, 22 vaunusta oli kolme (Ps.531-6, 531-7 ja 531-26) jouduttu jättämään korjauksiin Ensoon. 10.6.1944 pataljoona siirtyi Perkjärven kautta Parkkilan eteläpuoliseen maastoon, jonne se saapui 11.6.1944 klo 02.30 mennessä.

Rynnäkkötykkipataljoonan 2.komppania tuki Kuuterselässä Osasto Puroman (Jääkäripataljoona 4:n) vastahyökkäystä. Komppania käytti taistelussa 470 panssarikranaattia ja 360 sirpalekranaattia. Ampumaetäisyydet panssaritaistelussa olivat luokkaa 15–700 metriä. Etäisyydet olivat siis toisinaan erittäin lyhyitä, johtuen peitteisestä maastosta.

Venäläisten tappiot olivat 40 panssarivaunua ja tuhansia miehiä. Näistä tappioista 2./Ryn.Tyk.P tilille meni komppanian oman arvion mukaan 11 T-34 -, kolme KV-1 panssarivaunua ja kolme rynnäkkötykkiä. Erään arvion mukaan komppanian tilille tulisi laskea 21 tuhottua vihollisvaunua.

Kapteeni von Troillin komentama toinen komppania (2./RynTykP) kärsi itsekin raskaita tappioita, menettäen viisi Sturmia (Ps.531-1, 531-23, 531-29), viisi kaatunutta (2+2+1) ja 20 haavoittunutta (1+4+15). Taistelussa menetettiin kaatuneena komppanian päällikkö kapteeni von Troill vaunuineen (Ps.531-1 "Aune").





Lähdeluettelo


  • Laguksen rynnäkkötykit, Erkki Käkelä, 1996
  • The Sturmgeschütz in Finnish Service, url: http://www.andreaslarka.net, 27.1.2012
  • Suomen sotilas 3/2004, historialiite, 60 vuotta kohtalon kesästä
  • ★ 01.02.2013 (✪ 30.10.2015 12:15)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.