×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

7.5cm Pak 97/38 (7.5 cm Panzerabwehrkanone 97/38)


Yleistä

Saksalaiset havaitsivat vuonna 1941, pian operaatio Barbarossan alkuvaiheessa, että heidän panssarintorjunta-aseet eivät ole tarpeeksi tehokkaita uusia neuvostoliittolaisia panssarivaunuja (T-34 ja KV-1) vastaan. Vanha 3.7 cm Pak 36 oli tehoton ja uudempaa ja tehokkaampaa 5 cm Pak 38 oli valmistettu liian vähän. Toisaalta myös 5 cm Pak 38 oli hieman alimitoitettu uusia panssarivaunuja vastaan. Järeämmän 7.5 cm Pak 40 kehitystyö oli tässä vaiheessa vielä pahasti kesken ja järeämpi tykkejä kaivattiin kipeästi. Tästä sai alkunsa ns. välivaiheen tykin valmistus.

Uuden tykin suunnittelivat Albert Deport, Etienne Sainte-Claire Deville ja Emille Rimaiho. Uudessa 7.5 cm panssarintorjuntatykissä yhdistyi Puolan ja Ranskan sotaretkillä sotasaaliiksi saatujen 75mm Modelé 1897 kanuunojen putket, sveitsiläisen Solothurnin suujarru ja saksalaisvalmisteisen 5 cm Pak 38 lavetti ja alusta.



7.5 cm Pak 97/38
7.5 cm Pak 97/38. Kuva: Jalkaväkimuseo, Mikkeli. 2013 © Tapio Heiskanen


Tuotanto käynnistettiin pika vauhtia ja ensimmäiset tykit tulivat ulos tehtaalta jo marraskuussa 1941. Jostain syystä ensimmäiset tykit luovutettiin itärintaman joukoille vasta kesällä 1942. Tykkiä käytettiin sodan loppuun asti, mutta kovin suosittua siitä joukkojen keskuudessa ei tullut. Aseen läpäisykyky oli selvästi heikompi kuin 7.5 cm Pak 40:n ja tykin kova rekyyli aiheutti ongelmia. Kovan rekyylin vuoksi tykki pyrki hyppäämään pois asemastaan ja sitä oli hieman suunnattava uudelleen jokaisen laukauksen jälkeen. Tykissä ei myöskään ollut puoliautomaattista lukkoa, joten sen tulinopeus oli alhainen.

Tekniset tiedot


• tyyppi:panssarintorjuntatykki
• kaliiperi:7.6 cm L/36 (75 x 350 R)
• putken pituus:249 cm (272 cm L/36) ??
• putken rihlat:-
• putken elinikä:-
• tykin pituus:485 cm
• tykin leveys:182 cm
• tykin korkeus:105 cm
• tykin paino: (kuljetuksessa)1 270 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)1 190 kg
• tähtäinlaite:-
• ampumasektori:
• tehokas kantama:200–800 m
• maksimi kantama:9 400 m
• ammukset:AP-T, HEAT, HE
• ammuksen lähtönopeus:400–590 m/s
• tulinopeus:8–14 lk./min
• miehistö:-

Ampumatarvikkeet

Panssarintorjuntatykeissä käytetään tyypillisesti muutamaa erilaista ammustyyppiä; panssarikranaatteja, alikaliiperiammuksia, ontelokranaatteja ja sirpalekranaatteja.

Tykin ampumatarvikkeista sirpalekranaatit olivat Ranskan sotaretken aikaista sotasaalista. Panssarikranaatit puolestaan olivat puolalaisvalmisteisia. Onteloammukset (HEAT) valmistettiin puolestaan Saksassa.

Ampumatarvikkeiden läpäisykyky


Ammus/iskukulma Tyyppi: Paino: Nopeus: Etäisyys:
(kg) (m/s) 100 m 500 m 1000 m 1500 m 2000 m
- 75 psa-Vj4 / 70° AP-T 6,075 590 85 80 70 60 50

Tuotanto

Tykit valmisti ranskalainen Schneider asetehdas, tietenkin saksalaisen miehityshallinnon käskystä. Tykin tuotannon laajuudesta tuntuu olevan hieman toisistaan poikkeavaa tietoa. Erään lähteen mukaan tykkejä valmistettiin jopa 3 712 kappaletta. Vuonna 1942 valmistui 2 854 kpl ja vuonna 1943 valmistui 858 kpl. Lisäksi 160 tykkiä valmistettiin käyttäen 7.5 cm Pak 40 lavettia (75 Pak 97/40).

Tykin valmistuskustannukset olivat noin 2/3 osaa, uuden 7.5 cm Pak 40 valmistuskustannuksista. 7.5 cm Pak 97/38 valmistaminen maksoi 8 000 RM, kun 7.5 cm Pak 40 puolestaan 12 000 RM.


7.5 cm Pak 97/38
Ranskalaisen asetehtaan merkinnät tykin putken päällä. Kuva: Jalkaväkimuseo, Mikkeli. 2013 © Tapio Heiskanen


Rintamalla

26.2.1943 panssarintorjuntaosasto 290 (Panzerjäger-Abteilung 290) raportoi, että 7.5 cm Pak 97/38 oli tehokas T-34/76 panssarivaunuja vastaan 200–800 metrin etäisyyksiltä. Toisaalta taas Heeresgruppe Nord totesi, että käytettäessä 7.5 cm Pak 97/38 panssarintorjuntatykkiä, tarvittiin 12–24 laukausta jokaista tuhottua panssarivaunua kohti.

Suomessa

Suomi oli ostanut vuonna 1940 Ranskasta 48 kpl 75 mm kanuunaa (Canon de 75 modele 1897) ja 50 000 ammusta. Ostetut tykit eivät olleet uusia, oikeastaan niiden käyttöarvo oli vähäinen. Helmikuussa 1943 Suomi tiedusteli saksalaisilta, olisiko mahdollista toimittaa tykinputket Saksaan ja niistä modifioitaisiin 7.5 cm Pak 97-38 tykkejä. Saksalaiset suostuivat tähän ja valmistivat suomalaisille 46 tykkiä. Tykit laivattiin Suomeen seuraavasti; 25.3.1943, 30 kpl ja 16.06.1943 16 kpl (s/s Baltic).

Saksalaisten valmistuskustannukset tykille olivat 8 000 RM ja hinta suomalaisille 12 000 RM (269 000 mk). Tämä on sinänsä suhteellisen kova hinta, kun ottaa huomioon, että suomalaiset toimittivat aseisiin putket. Suomen armeijan käyttämä nimike tykistä oli 75 PstK/97-38, lempinimeltä ”Mulatti”.

Tykit otettiin käyttöön Upseerikoululla, sekä kuudessa tykkikomppaniassa (9, 13, 15, 16, 21 ja 38.Tyk.K). Tykit ottivat osaa kesän 1944 torjuntataisteluihin, jolloin menetettiin seitsemän tykkiä. Sodasta selviytyi siis 39 tykkiä ja ne olivat puolustusvoimien varastoissa aina vuoteen 1986 asti. Nykyisin näitä tykkejä on esillä Jalkaväkimuseossa Mikkelissä, Museo Militaria (Tykistömuseo) Hämeenlinnassa ja Panssarimuseossa Parolassa.


7.5 cm Pak 97/38
Suomalaisen asevarikon tykkiin kiinnittämä valmistekilpi. Kuva: Jalkaväkimuseo, Mikkeli. 2013 © Tapio Heiskanen





Lähdeluettelo


  • Sotahistoriallinen Aikakauskirja 17, Suomen panssarintorjunnan tykkiaseistus, Markku Palokangas,1998
  • Marskin panssarintuhoojat, Erkki Käkelä
  • Waffen und Geheimwaffen des Deutschen Heeres 1933–1945, Hahn Fritz
  • Axis History Forum, url: http://forum.axishistory.com, 27.7.2013
  • Valka.cz – 75 PstK/97-38 ”Mulatto”, url: http://en.valka.cz, 27.7.2013
  • Sturmvogel – German ammunition production, url: http://www.sturmvogel.orbat.com, 28.7.2013
  • Feldgrau.net – 7.5 cm Panzerabwehrkanone 97/38, url: http://www.feldgrau.net, 28.7.2013
  • ★ 15.8.2013 (✪ 23.10.2015 09:20)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.