×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

3.7cm Pak 36 Suomessa


Yleistä

Suomalaiset olivat olleet kiinnostuneita saksalaisesta 3.7 cm panssarintorjuntatykistä jo vuonna 1936, siis muutamia vuosia ennen talvisodan alkua. Saksalainen tykki oli teknisiltä ominaisuuksiltaan hieman parempi ja kenttäkelpoisempi kuin ruotsalainen 37 mm Boforts -tykki. Lähinnä poliittisten syiden vuoksi hankinnat Saksasta jäivät tekemättä ja panssarintorjunnan pääaseeksi valittiin ruotsalainen 37 mm Bofors -panssarintorjuntatykki. Suomalaisilla ei kuitenkaan ollut resursseja aloittaa lisenssi valmistusta ja Ruotsista voitiin ostaa vain hyvin rajallinen määrä näitä tykkejä. Suomen armeija oli tästä johtuen panssarintorjunnan osalta puutteellisesti aseistettu.

Talvisodan jälkeen poliittisen tilanteen muututtua, päätti Suomi ostaa panssarintorjuntatykkejä Saksasta. Saksalaiset toimittivat Suomeen kaikkiaan 200 kpl 3.7 cm Pak 36 panssarintorjuntatykkiä vuosina 1940–1941. Ensimmäiset tykit (50 kpl 37 PstK/37) tulivat Suomeen Unkarin kautta, ilmeisesti vain muutama viikko talvisodan päättymisen jälkeen. Näihin aseisiin saatiin samalla 100 000 ammusta. Toinen 100 tykin (37 PstK/40) lähetys varusteineen ja varaosineen (kauppasopimus nro: 1187) saapui Suomeen saksalaisella s/s Lütjehörn rahtilaivalla 26.9.1940. Kolmas ja samalla viimeinen toimituserä, 50 tykkiä saapui s/s Lütjehörnin mukana 13.6.1941. Hankittujen tykkien lisäksi ostettiin runsaasti varaosia; varaosasarjoja, vaihtoputkia ja varalavetteja. Ilmeisesti samassa yhteydessä saatiin tykkeihin 190 000 ammusta.

Saksalaisilla oli tykistä kaksi hieman toisistaan poikkeavaa muunnosta, mutta he eivät eritelleet niitä nimillä. Suomalaiset puolestaan tekivät eron eri mallien kanssa. Suomalaisten nimitys varhaisesta mallista oli 37 mm PstK/37 ja myöhempi malli oli nimeltään 37 mm PstK/40. Suurin ero mallien välillä oli tykin putken pituudessa ja paksuudessa.

Jatkosodan alkaessa Suomen armeijan panssarintorjuntakomppanioilla oli käytössään 199 kpl 37 PstK/37 ja PstK/40 mallisia panssarintorjuntatykkejä. Näistä suurin osa, 122 tykkiä oli Karjalan Armeijan käytössä.

Suomeen toimitetuista 200 tykistä noin 140 selvisi jatkosodasta käyttökuntoisena. Tykki pysyi Suomen armeijan käytössä sodan loppuun asti, vaikka joidenkin panssarintorjuntayksiköiden aseistus vaihdettiinkin ajanmukaisemmaksi. Puolustusvoimat pitivät niitä varastoituina aina 1970-luvulle asti. Tykit hylättiin aseistuksesta vuonna 1979. Vuosina 1982–1984 tykit pääosin myytin, osa luovutettiin museo käyttöön.



3.7 cm Pak 36
Peruskorjattu 3.7 cm Pak, Asevarikko 1, Helsinki 28.10.1943. Kuva: SA-kuva


Suomeen ostettujen tykkien toimituserät


Laiva Pvm Tykkejä Ammuksia Muuta
tuntematon huhtikuu 1940 50 kpl 100 000 kpl tuotiin Unkarista
s/s Lütjehörn 26.09.1940 100 kpl - Stettinistä, mukana tykkien varaosia
s/s Lütjehörn 13.06.1941 50 kpl 190 000 kpl ? Stettinistä, mukana varaosia
s/s Ariel 26.08.1941 - 5000 kpl Stielgranate 41 -

Ampumatarvikkeet

Suomen armeijassa 37mm panssarintorjuntatykin tuliannos oli 600 laukausta. Näistä 420 kpl (75 %) oli panssarikranaatteja (37 pspekr 22/27-ps eli 3.7 cm Pzgr 39) ja 180 kpl (25 %) oli sirpalekranaatteja (3.7 cm Sprgr). Vuonna 1941 37 mm panssarintorjuntatykkikomppanialle jaettiin neljä tuliannosta, eli 2 400 ammusta. Tiettävästi suomalaisilla oli käytössään ainakin kolmea eri sirpalekranaattimallia.

Suomella oli myös omaa ammustuotantoa 37 mm kaliiperisille panssarintorjuntatykeille. Erään tiedon mukaan Suomi valmisti 18 000 ammusta vuosina 1940–1941. Tuotanto lopetettiin kun Saksasta saatiin tyydyttävä määrä ampumatarvikkeita.

Vuonna 1942 saksalaiset toimittivat 5 000 kpl tehokkaita ylikaliiperi ammuksia (Stielgranate 41), eli suomalaiselta nimitykseltään varsikranaatteja. Varsikranaatit saapuivat elokuun 26. päivänä 1942 S/S Ariel laivalla. Suomalaiset testasivat uuden ammuksen tehokkuutta ampuen 22 kranaattia. Niiden käyttö kiellettiin harjoituksissa, useiden putkiräjähdysten vuoksi.

Nimi Suomalainen nimike Tyyppi Selite
Pzgr 39 37 pspekr 22/27-ps APCBC panssarikranaatti
Sprgr 18 37 trkr-Vj (trotyylikranaatti) HE sirpalekranaatti
Sprgr 40 37 pekr-Vj2-28/39 HE sirpalekranaatti
Sprgr 40 37 pekrv-Vj8-28/33-39 HE sirpalekranaatti
Stiel-Gr.41 Varsikranaatti 41 HEAT Ontelokranaatti


3.7 cm Pak 36
3.7 cm projektiilin sorvaus monikarasorvissa, valtion tykkitehtaalla Jyväskylässä 21.5.1942. Kuva: SA-kuva


Ampumatarviketilanne vuosina 1941-1944 (37 K/40)


Pvm Joukoilla Varikoilla Yhteensä
Pzgr 39 Pzgr 40 ? Stiel-Gr.41 Sprgr Pzgr 39 Pzgr 40 ? Stiel.Gr.41 Sprgr
01.07.1941 115 880 - - 22 750 102 620 - - 18 610 259 860
01.09.1941 113 950 - - 26 504 70 299 - - 2 960 213713
01.12.1941 106 234 - - 40 501 84 390 - - 430 231 555
01.03.1942 110 670 - - 7 256 72 364 - - 3 190 293
01.06.1942 106 596 - - 5 684 71 380 - - 53 183 713
01.09.1942 106 111 - - 6 265 69 508 - - 76 181 960
01.12.1942 106 680 - 0 6 304 67 276 - 3 226 2 140 185 626
01.03.1943 101 016 - 0 41 716 65 957 - 1 535 36 919 247 143
01.06.1943 98 359 0 0 36 856 64 361 250 893 41 755 242 474
01.09.1943 75 931 347 2 520 39 513 63 413 89 2 036 41 861 225 710
01.12.1943 74 616 156 2 458 37 660 83 373 91 2 086 38 913 239 353
01.03.1944 74 301 166 2 561 39 180 83 026 83 2 086 36 294 237 697
01.06.1944 73 720 167 2 551 39 292 82 775 86 2 096 37 417 238 104
01.09.1944 30 150 40 646 17 848 110 280 70 3 507 51 750 214 291




Lähdeluettelo


  • Marskin panssarintuhoajat, Erkki Käkelä, 2000
  • Tienhaarassa - Syksyn 1940 tapahtumat Barbarossa-suunnitelman taustaa vasten,, Martti V. Terä, 1962
  • Kesäkuun kriisi 1944, Martti V. Terä, 1967
  • Päämajan Ampumatarvikehuoltotoimiston sotapäiväkirja (SPK 26219), Kansallisarkisto 2013
  • Sotahistoriallinen aikakauskirja 17 1998, Suomen panssarintorjunnan tykkiaseistus, Markku Palokangas
  • Sotahistoriallinen aikakauskirja 26 2007, Panssarintorjunnan kehittyminen 1944–1946, Jouni Laari
  • ★ 17.1.2013 (✪ 26.10.2015 07:20)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.