×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

15 cm Nebelwerfer 41 (15 cm Nb.W.41)


Yleistä

Saksalaiset tiedemiehet kehittivät vuonna 1940 tykistön kenraali Walter Dornbergerin (1895–1980) johdolla, Peenemünden tutkimuskeskuksessa kuusiputkisen raketinheittimen 15cm Nebelwerfer 41. Raketinheittimen lavetti kehitettiin 3.7 cm Pak 36 panssarintorjuntatykin lavetista, johon lisättiin etutuki. Käytännössä lavetille asennettiin kehämuotoon kuusi, 1.3 metriä pitkää putkea, joiden sisäpinnalla oli kolme pituus suuntaista ohjausraidetta. Lisäksi raketinheittimen vasemmalle sivulle sijoitettiin optinen tähtäinlaite ja suuntaamisjärjestelmä. Kaukokäyttöisen, sähköisen laukaisujärjestelmän kaapelin pistoke oli sijoitettu heittimen oikealle sivulle.

Raketinheittimen saksankielinen nimi Nebelwerfer on sinänsä hieman harhaan johtava, sillä se tarkoittaa savunheitintä. Toisaalta aseella voitiin ampua savuraketteja ja sirpalerakettejakin ammuttaessa, niitä seurasi paksu savuvana.

Raketinheittimellä kyettiin ampumaan kranaatteja noin 6–7 kilometrin päähän, mutta sen osumatarkkuus oli kuitenkin vaatimaton, kuten raketinheittimillä yleensäkin. Se soveltuikin parhaiten suurten aluemaalien tulittamiseen, kuten suuret joukkojen keskitykset. Raketinheitin oli parhaimmillaan vihollisen jalkaväkeä ja panssaroimattomia ajoneuvoja vastaan.

Raketit aiheuttivat laukaisun ja sitä seuraavan lennon aikana kovan ujeltavan melun sekä suuret savujuovat. Tällä oli melkoinen psykologinen merkitys kohteena oleviin vihollisiin. Vaikka kova ujeltava ääni ja suuri savun tuotto saattoivatkin tuottaa levottomuutta vihollisen taistelijoissa, paljasti savuvana puolestaan helposti aseen laukaisupaikan.

Liittoutuneiden joukot joutuivat ensi kerran 15 cm Nebelwerfer 41:n tulituksen kohteeksi Pohjois-Afrikassa vuonna 1941. Britit nimesivät aseen ”Screaming Meemie eli vaikertavaksi Minnieksi”, koska sen ammukset ujelsivat kovaäänisesti lentäessään. Saksalaiset rintamasotilaat puolestaan käyttivät toisinaan aseesta nimitystä DO Gerät (DO-laite) ja puhuivat siten usein DO-pattereista, tarkoittaessaan raketinheitinpattereita.



15cm Nbw 41
15 cm Nebelwerfer 41. Museo Militaria, Hämeenlinna. Kuva © Tapio Heiskanen


Toiminta

Raketinheitin ladattiin työntämällä rakettiammus (Wurfgranate) takaapäin putken sisälle niin pitkälle, että jousivipu tarttui ammukseen ja piti sen paikoillaan. Laukaisu tapahtui kauko-ohjatulla sähkölaukaisimella, vähintään kymmenen metrin päästä.

Raketinheittimellä voitiin ampua sähkölaukaisulla kuusi rakettia, kymmenen sekunnin kuluessa. Raketit ammuttiin erikseen pienellä viiveellä. Putket laukaistiin järjestyksessä; 1, 4, 6, 2, 3 ja 5. Putkien uudelleen lataaminen kesti noin 90 sekuntia.

Raketin laukaisussa käytettiin E.R.Z.39 (ElektrischeRaketenZünder 39) sähkösytytintä, joka asennettiin johonkin sen 26 suutinputkesta. Sähkösytytys laukaisi raketin etuosassa olevan ruutiajopanoksen molemmista päistä yhtä aikaa, tasaisen palamisen varmistamiseksi. Kaasusuihku purkautui viistoon porattujen suuttimien läpi, aiheuttaen raketin pyörimisliikkeen. Kiertoliike vakautti raketin lentoa sen ballistisella lentoradalla kohti maalia. Osuessaan kohteeseen raketin takaosaan sijoitettu pohjasytytin (BzD DOV) reagoi, sytyttäen raketin räjähdyspanoksen (2,5 kg TNT) aiheuttaen voimakkaan sirpale- ja painevaikutuksen. Kuuden ammutun raketin keskihajonta kohteessa oli noin 130 x 80 metriä (alueelle osui 50% projektiileista).

Myöhemmin Nebelwerfer 41 -raketinheittimiä asennettiin erilaisille alustoille. Yhtenä esimerkkinä voisi mainita Maultier-puolitelavaunuun asennetun version. Siinä putket eivät ole kehä muodossa, vaan päällekkäin kahdessa viiden putken rivissä. Tämän raketinheitin ajoneuvon nimi oli Panzerwerfer 42 Auf. Maultier.

Tekniset tiedot


• tyyppi:Raketinheitin
• kaliiperi:
6 x 150 mm (158,5 mm)
• putken pituus:130 cm
• putken rihlat:3 kpl ohjausraiteita
• putken elinikä:-
• tykin paino: (kuljetuksessa)510 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)770 kg (ladattuna)
• tähtäinlaite:-
• ampumasektori:
• tehokas kantama:n. 200–6900 m
• maksimi kantama7 066 m
• ammukset:Sirpale- ja savukranaatit
• ammuksen lähtönopeus:342 m/s
• tulinopeus:6 lk. / 90 s.
• miehistö:4
  
  

Ampumatarvikkeet

Raketinheittimen ampumatarvikkeina oli sirpale-, savu-, ja kaasuraketteja, joiden lähtönopeus oli 342 m/s. Arktisiin ja trooppisiin ilmanaloihin kehitettiin omat raketit.

15 cm Wurfgranate 41 Nebel (15cm Wgr. 41 Nb.) savuraketissa savua muodostavana materiaalina on käytetty sulfer trioksidia ja hohkakiveä. Räjähdysaineena on 980 grammaa puristettua TNT:tä. Savuraketin paino on mallista riippuen 35,48–40,07 kg ja sen kokonaispituus on 97,9 cm. Rakettiammuksen maksimi kantama on 6 905 metriä.

15 cm Wurfgranate 41 Spr. (15 cm Wgr. 41 Spr.) sirpaleraketissa räjähdysaineena on 2,5 kg puristettua TNT:tä. Raketin pituus on 93,1 cm ja paino mallista riippuen 34.15–39.06 kg, eli se on hieman savurakettia lyhyempi ja keveämpi. Rakettiammuksen maksimikantama on 7 066 metriä. Räjähtäessään sirpaleraketti levitti sirpaleita noin 80 metrin säteelle.

Ammustuotanto

Ampumatarvikkeita valmisti Saksassa ainakin kaksi tehdasta; Vorwerk & Co., Wuppertal-Barmen (akj) ja Deutsche Röhrenwerke Aktiengesellischaft Werk Thyssen, Mülheim (duw). Alla olevassa taulukossa on esitetty ampumatarviketuotanto vuosittain, käsittäen kaikki ampumatarviketyypit.

1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 yhteensä
• Wgr 41 1 880 156 750 417 250 1 208 600 1 096 100 1 985 200 184 000 5 049 780

Tuotanto

15 cm Nebelwerfer 41 valmistus aloitettiin alkuvuodesta 1940 Rheinmetall-Borsig AG asekonsernin toimesta. Ensimmäiset raketinheittimet toimitettiin raketinheitin yksiköille elokuussa 1940. Raketinheittimien tuotanto käsitti noin 6 000 kappaletta. Erään lähteen mukaan tuotanto oli 5 283 kpl. Näihin valmistettiin noin 5 500 000 rakettia (Wurfgranate).

15 cm Nebelwerfer 41 -raketinheitin oli edullinen ja helppo valmistaa. Sen valmistamiseen kului huomattavasti vähemmän raaka-aineita, kuin vastaavan kaliiperin tykkien valmistamiseen. Yhden raketinheittimen valmistaminen vei 650 miestyötuntia, valmistuskustannusten ollessa 3 350 RM.

Raketinheittimien valmistukseen osallistuivat Rheinmetall-Borsig AG:n lisäksi ainakin kaksi tehdasta; Framo-WerkeGmbH, Hainichen ja Textil-Maschinen-Fabrik GmbH, Chemnitz.

1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945 yhteensä
• 15 cm Nb.W.41 0 282 652 969 1 188 2 336 342 5 769 kpl

Rintamalla

Ensimmäisen kerran 15 cm Nebelwerfer 41 -raketinheittimiä käytettiin Pohjois-Afrikan rintamalla 20.3.1943. Raketinheittimet tukivat tuolloin kenraali Erwin Rommelin hyökkäystä Kasserine solassa, Yhdysvaltojen armeijaa vastaan.

Suomessa

Suomi pyysi 19.10.1943 Saksalta 54 kpl 15 cm Nebelwerfer 41 ja 36 kpl 28 cm Nebelwerfer 41 raketinheitintä. Saksa ei kuitenkaan pystynyt toimittamaan noin suurta tilausta, mutta lupasi toimittaa 15 kpl 15cm Nb.W 41 raketinheitintä maalis-huhtikuussa 1944.

26.2.1944 laivattiin Saksasta s/s Capella laivalla 7 kpl 15 cm Nb.W 41 raketinheitintä Suomeen. Seuraava toimitus (8 kpl 15 cm Nb.W 41) saapui Suomeen 6.8.1944. Suomen armeijan kirjanpidossa ase sai nimikkeen 150 Rakh 41. Suomeen toimitetut aseet eivät ehtineet mukaan sotatoimiin. Ilmeisesti Suomeen hankituista raketinheittimistä on jäljellä enää yksi kappale ja se on esillä Tykistömuseossa Hämeenlinnassa (Museo Militaria).

AOK Norwegen

Pohjois-Suomen rintamalla taistelevalla Saksan Lapin armeijalla (AOK Lappland) oli käytössään 15 cm Nebelwerfer 41 raketinheittimiä. Raketinheittimet oli sijoitettu erillisiin raketinheitinpattereihin, joita armeijakunnat puolestaan alistivattarpeen mukaan alaisilleen divisioonille.

Nebelwerfer-Abteilung 11

Raketinheitinosasto 11 (Nebelwerfer-Abteilung 11) perustettiin Saksassa 7.10.1943. Osaston 1.patteri perustettiin aiemmin Kiestingin suunnalla toimineesta raskaasta raketinheitinpatteri 203:sta (Schwere Werfer-Batterie 203). Osaston 2.patterin (2./Werfer.Abt 11) muodosti Pohjois-Suomessa toiminut 8./Art.Rgt. 222 (toukokuussa 1941 Nebelwerfer-Batterie 222). Osaston kolmas patteri (21.Pz.Batterie) oli erikoinen. Se perustettiin Saksassa ja sai aseistuksekseen uusinta raketinheitinkalustoa, kahdeksan Maultier puolitelavaunujen päälle asennettua raketinheitintä.

Pian perustamisensa jälkeen Nebelwerfer-Abteilung 11 (Saksassa olleet osat) laivattiin Suomeen. Osasto siirtyi moottorimarssina komentajansa kapteeni Pareyn johdolla Oulun kautta Kuusamoon. Kuusamossa osasto lepäsi Waldlager Kuusamossa ja jatkoi matkaansa Kiestinkiin. Raketinheitinosasto 11 toimi Kiestingin suunnalla 18.Vuoristoarmeijakunnan (XVIII Gebirgs-Armee-Korps) alaisuudessa. Osaston 3.patteri toimi osastosta erillään ja suoritti 12.11.1943 Kairalassa näytösammunnan. Syyskuussa 1944 osasto taisteli jo 36.Vuoristoarmeijakunnan (XXXVI Gebirgs-Armee-Korps) alaisuudessa Sallan suunnalla.





Lähdeluettelo


  • Catalog of Enemy Ordnance, url: http://www.lonesentry.com, 26.12.2012
  • Field Rocket Equipment of the German Army 1939–1945, T.J. Gander
  • Die Wehrmacht, volume 2, Uwe Feist, Robert Johnson, Kurt Rieger
  • Kesäkuun kriisi, Martti V. Terä, 1967
  • Toinen maailmansota, osa 4, Eddy Bauer, 1973
  • 150 Rak 41 opastekyltti, Museo Militaria, Hämeenlinna
  • British Ordnance Collectors Network, 15 cm Wgr.41 Nb., 1.10.2013
  • WK2ammo.com, url: http://www.wk2ammo.com, 15cm Wgr.41 Nb., 1.10.2013
  • Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, volume 5, part 1
  • Sturmvogel, German weapon and Ammunition Production, http://www.sturmvogel.orbat.com, 1.10.2013
  • Axis History Forum, Nebelwerfer 41, url: http://forum.axishistory.com, 1.10.2013
  • Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. Hart & Dr. R. Hart
  • World War II Database, 15cm NbW 41 Launcher, url: http://ww2db.com, 1.10.2013
  • Lexikon der Wehrmacht, url: http://www.lexikon-der-wehrmacht.de, 2.10.2013
  • Waffen-Arsenal, Deutsche Raketen-Werfer, Podzun-Pallas-Verlag, 1977
  • ★ 3.10.2013 (✪ 21.10.2015 08:05)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.