×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Mauser m/1916 'Ukko Mauser'


Yleistä

Saksalaisella Mauser-asetehtaalla (Mauser Werke AG Oberndorf am Neckar) työskennelleet Feederlen veljekset Fidel, Friedrich ja Josef Feederle aloittivat pistoolin suunnittelun vuonna 1893. Paul Mauser viimeisteli suunnittelutyön vuonna 1895 ja hän patentoi uuden aseen 11.12.1895. Pistoolista vuonna 1916 valmistettu versio kaliiperissa 9x19Pb (9mm Parabellum) sai nimekseen Mauser M1916. Suomessa ase tunnetaan parhaiten nimellä "Ukko-Mauser".


Mauser m/1916


Mauser M1916

Vuonna 1916 Mauser C96 -pistoolista valmistettiin 9x19 Pb -kaliiperin konstruktio ensimmäistä maailmansotaa käyvän Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Uusi versio sai nimekseen Mauser M1916. Se poikkesi aiemmasta mallista vain suuremman kaliiperin ja kahvalevyihin kaiverrettujen suurikokoisten, punaiseksi maalattujen 9-numeroiden osalta. Punaisella yhdeksiköllä pyrittiin estämään väärinkäsitykset aseen kaliiperin suhteen (9 = 9x19 Pb).

M1916 versiossa on ns. uusi varmistin malli, joka mahdollistaa pistoolin turvallisen kantamisen, myös hana (iskuvasara) l askettuna. Iskuvasaraan on lyöty NS-leima (Neue Sicherung), joka tarkoittaa juurikin uuden mallista varistinta.

Rakenne

Aseessa on 140 mm pitkä piippu (kaliiperi 9x19 Pb) joka on käytännössä yhtä ja samaa osaa ns. lukkokehyksen kanssa. Rakenteellisesti erikoista on, että runkoon integroitu 10 patruunan siteellä ladattava laatikkomakasiini on sijoitettu liipaisinkaaren etupuolelle (normaalisti pistoolin lipas on kahvan sisällä).

Aseessa on pähkinäpuusta valmistetut kahvalevyt, joihin on ajettu vaakasuuntaiset urat. Kahva muistuttaa luudanvartta, mistä aseen lempinimi ”Broomhandle” tulee. M1916-mallin aseiden kahvalevyihin poltettiin suuret 9-numerot, osoittamaan aseen kaliiperia 9x19 Pb. Numerot lisäksi maalattiin punaisiksi.

Erikoista aseessa on myös sen vakiovarusteena oleva 360 mm pitkä, 440 grammaa painava puinen kotelo, joka toimii tarvittaessa myös ns. jatkoperänä. Puinen kotelo voitiin kiinnittää nahkakotelon avulla vyöhön, tai asetta voitiin kantaan olalla olkahihnan avulla. Käytettäessä koteloa jatkoperänä, muuttuu ase pistoolikarabiiniksi ja aseen osumatarkkuus paranee merkittävästikin, tietenkin ampujasta riippuen. Kun kotelo on kiinnitetty aseeseen on aseen kokonaismitta 640 mm ja paino noin 1,6 kg.

Ukko-Mauser patruunaside
Ukko-Mauserin patruunaside (10 kpl 9x19 Pb)

Toiminta

Mauser m/1916 -pistooli on ns. lyhytrekyyliperiaatteella toimiva massasulkulukkoinen puoliautomaattipistooli.

Heti laukaisutapahtuman jälkeen piippu ja lukko liukuvat taaksepäin noin 6 mm matkan, jolloin lukon alanokka vastaa runkoon ja lukkoyhteys piippuun avautuu. Tämän jälkeen lukko jatkaa vielä liikettään taaksepäin ja ulosvetäjä heittää hylsyn ulos patruunapesästä. Kun palautinjousen vastustus kasvaa suuremmaksi kuin taaksepäin työntävä rekyylivoima, palaa lukko palautinjousen voimasta takaisin eteenpäin ja työntää lippaan patruunasillalla lepäävän seuraavan patruunan patruunapesään. Nyt ase on jälleen ladattu ja ampumavalmis.

Aseen laatikkolipas täytettiin käyttämällä kymmen patruunan patruunakampaa (patruunaside) seuraavasti. Aseen hana (iskuvasara) vedetään taka-asentoon. Nyt lukko vedetään taakse ja patruunoilla täytetty kampa yksinkertaisesti painetaan yläkautta lippaan sisään. Painettaessa patruunakampa sisään, on huomioitava, että patruunaside painetaan sitä varten ajettuihin uriin.

Ukko-Mauserissa toimii 9x19Pb –pyöreäpäinen patruuna, sillä ns. katkokärkinen kartionmuotoinen patruuna aiheuttaa syöttöhäiriöitä.

Tuotanto

Mauser m/1916 -pistooleja valmistettiin Mauserin tehtaalla (Waffenfabrik Mauser Oberndorf am Neckar) vuodesta 1916 alkaen, Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Armeijan tekemä tilaus käsitti kaikkiaan 150 000 pistoolia ja näistä ehdittiin valmistaa noin 136 000 kpl, ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 11.11.1918. Mauser M1916 version valmistaminen jouduttiin lopettamaan ensimmäisen maalimansodan jälkeen solmitun Versaillesin rauhansopimuksen rajoittaessa sotilaspistoolien valmistusta

Mauser m1916 holster
Mauser m/1916 puinen kotelo

Suomessa

Suomessa Ukko-Mausereita käytettiin vapaussodasta lähtien. Kun armeija sai uudet palveluspistoolit, luovutettiin Ukko-Mauserit suojeluskunnan käyttöön. Aseita oli mukana myös talvisodassa. Sodan jälkeen, kesällä 1940 aseita oli jäljellä kaikkiaan 641 kpl. Näistä aseista 343 kpl oli 9 mm (Ukko-Mauser) ja 271 kpl (Mauser C-96) 7,63 mm -kaliiperissa.

Jatkosodan aikana rintamasotilaat saivat sotasaaliina venäläisiä Tokarevin (TT-33) -patruunoita. Venäläisten patruunoiden lataus oli valitettavasti Ukko-Mauserille liian kova ja useita aseita rikkoutui.

Varikolla on muutamien aseiden kuluneiden alkuperäispiippujen tilalle asennettu Tikan valmistamia 9 mm Parabellum-piippuja.

Jatkosodan jälkeen suojeluskuntajärjestö lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta ja Ukko-Mauserit palasivat puolustusvoimien omistukseen. Puolustusvoimat myivät viimeiset Ukko-Mauserinsa 1960-luvulla.

Metsästyskäyttö

Ukko-Mauseria käytettiin metsästyskäytössä 1920-luvulta aina 1960-luvun lopulle asti. Kyseinen ase oli hyvin suosittu Pohjois-Suomessa, varsinkin kevät hangilla tapahtuvassa karhun metsästyksessä. Ase kulki suksimiehen mukana kevyesti ja lisäperällä varustettuna tarkkuus oli riittävä alle 50 metrin matkoilla. Mm Ruotsalan veljekset Alfred ja Eino ampuivat Ukko-Mausereilla lukuisia karhuja sekä ahmoja.

Myös tunnettu poromies Mosku (Aleksi Hihnavaara) käytti Ukko-Mauseria niin kolttien kuin petojenkin kurittamiseen. Mosku sai Mauser-pistoolinsa kenraalimajuri Kurt Martti Walleniukselta vuonna 1917. Wallenius nimitti Moskun epävirallisesti Koilliskairan ”yhden miehen rajavartiostoksi”. Tiettävästi Mosku ampui enemmän miehiä, kuin karhuja.

Poromieskäytössä Ukko-Mauseri säilyikin aina 1980–1990 luvulle asti, kunnes poliisin & rajavartiolaitoksen rikostutkimus alkoi antaa varmoja lausuntoja salakaadettujen petojen läheisyydestä löytyneistä hylsyistä.

Nykypäivänä

Nykypäivänä hyväkuntoinen Ukko-Mauser, SA-leimattu, alkuperäiskunnossa oleva numerotarkka, puukotelolla varustettu pistooli on jo suhteellisen harvinainen ja arvokaskin. Liikkeellä on aseita joihin on joko vaihdettu piippu (ei enää numerotarkka) tai piippu on syöpynyt enemmän tai vähemmän pilalle joko riittämättömän huollon vuoksi tai sitten aseella on ammuttu elohopeanallilla varustettuja patruunoita. Elohopea syö piipun sisäpintaa suhteellisen tehokkaasti.





Lähdeluettelo

★ 10.2.2011 (✪ 4.3.2017 12:00)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.