×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Pistoolit (1946–2018) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–2018 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2018) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2018) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon Cookies

Google Translator

WAFFENLAGER.NET
Suomalainen asesivusto


Mauser m/1916 'Ukko Mauser'


Yleistä

Saksalaisella Mauser-asetehtaalla (Mauser Werke AG Oberndorf am Neckar) työskennelleet Feederlen veljekset Fidel, Friedrich ja Josef Feederle aloittivat pistoolin suunnittelun vuonna 1893. Paul Mauser viimeisteli suunnittelutyön vuonna 1895 ja hän patentoi uuden aseen 11.12.1895. Pistoolista vuonna 1916 valmistettu versio kaliiperissa 9x19Pb (9mm Parabellum) sai nimekseen Mauser M1916. Suomessa ase tunnetaan parhaiten nimellä "Ukko-Mauser".

Mauser M1916 "Ukko-Mauser" Zoom

Mauser M1916

Vuonna 1916 Mauser C96 -pistoolista valmistettiin 9x19 Pb -kaliiperin konstruktio ensimmäistä maailmansotaa käyvän Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Uusi versio sai nimekseen Mauser M1916. Se poikkesi aiemmasta mallista vain suuremman kaliiperin ja kahvalevyihin kaiverrettujen suurikokoisten, punaiseksi maalattujen 9-numeroiden osalta. Punaisella yhdeksiköllä pyrittiin estämään väärinkäsitykset aseen kaliiperin suhteen (9 = 9x19 Pb).

Rakenne

Aseessa on 140 mm pitkä piippu (kaliiperi 9x19 Pb) joka on käytännössä yhtä ja samaa osaa ns. lukkokehyksen kanssa. Rakenteellisesti erikoista on, että runkoon integroitu 10 patruunan siteellä ladattava laatikkomakasiini on sijoitettu liipaisinkaaren etupuolelle (normaalisti pistoolin lipas on kahvan sisällä).

Aseessa pähkinäpuusta valmistetut kahvalevyt, joihin on ajettu 24 vaakasuuntaista uraa. Kahva muistuttaa luudanvartta, mistä aseen englanninkielinen lempinimi ”Broomhandle” tulee. M1916-mallin aseiden kahvalevyihin poltettiin suuret 9-numerot, osoittamaan aseen kaliiperia 9x19 Pb. Numerot lisäksi maalattiin punaisiksi.

Aseessa on kiinteä etutähtäin (jyvä), sekä säädettävä takatähtäin, joka on säädettävissä matkoille 50 – 500 metriä, 50 metrin portain.

Säädettävän takatähtäimen matka-asteikko

Erikoista aseessa on myös sen vakiovarusteena oleva 360 mm pitkä, 440 grammaa painava puinen kotelo, joka toimii tarvittaessa myös ns. jatkoperänä. Puinen kotelo voitiin kiinnittää nahkakotelon avulla vyöhön, tai asetta voitiin kantaan olalla olkahihnan avulla. Käytettäessä koteloa jatkoperänä, muuttuu ase pistoolikarabiiniksi ja aseen osumatarkkuus paranee merkittävästikin, tietenkin ampujasta riippuen. Kun kotelo on kiinnitetty aseeseen on aseen kokonaismitta 645 mm ja paino noin 1,59 kg.

Mauser M1916 puinen kotelo ja nahkavaljaat
Puukotelo kiinnitettynä jatkoperäksi

M1916 versiossa on ns. uusi varmistin malli, joka mahdollistaa pistoolin turvallisen kantamisen, myös hana (iskuvasara) laskettuna. Iskuvasaraan on lyöty NS-leima (Neue Sicherung), joka tarkoittaa juurikin uuden mallista varmistinta. Varmistin nupissa ei ole reikää, kuten Mauser C96 -mallissa.

Mauser M1916 kotelon sisällä, NS-leima näkyy iskuvasarassa

Toiminta

Mauser m/1916 -pistooli on ns. lyhytrekyyliperiaatteella toimiva massasulkulukkoinen puoliautomaattipistooli. Heti laukaisutapahtuman jälkeen piippu ja lukko liukuvat taaksepäin noin 6 mm matkan, jolloin lukon alanokka vastaa runkoon ja lukkoyhteys piippuun avautuu. Tämän jälkeen lukko jatkaa vielä liikettään taaksepäin ja ulosvetäjä heittää hylsyn ulos patruunapesästä. Kun palautinjousen vastustus kasvaa suuremmaksi kuin taaksepäin työntävä rekyylivoima, palaa lukko palautinjousen voimasta takaisin eteenpäin ja työntää lippaan patruunasillalla lepäävän seuraavan patruunan patruunapesään. Nyt ase on jälleen ladattu ja ampumavalmis.

Aseen laatikkolipas täytettiin käyttämällä kymmen patruunan patruunakampaa (patruunaside) seuraavasti. Aseen hana (iskuvasara) vedetään taka-asentoon. Nyt lukko vedetään taakse ja patruunoilla täytetty kampa yksinkertaisesti painetaan yläkautta lippaan sisään. Painettaessa patruunakampa sisään, on huomioitava, että patruunaside painetaan sitä varten ajettuihin uriin.

Ukko-Mauserissa toimii 9x19Pb –pyöreäpäinen patruuna, sillä ns. katkokärkinen kartionmuotoinen patruuna aiheuttaa syöttöhäiriöitä.

Mauser M1916 patruunakampa (10 x 9x19Pb patruunaa)
Patruunakampa painettu kiinni luistin ohjausuriin, makasiinin täyttöä varten

Tuotanto

Mauser m/1916 -pistooleja valmistettiin Mauserin tehtaalla (Waffenfabrik Mauser Oberndorf am Neckar) vuodesta 1916 alkaen, Saksan keisarillisen armeijan tilauksesta. Tilauksen tarkoituksena oli kompensoida Parabellum P08 -pistoolien hidasta ja samalla riittämätöntä tuotantoa.

Saksan keisarillisen armeijan tekemä tilaus käsitti kaikkiaan 150 000 pistoolia ja näistä ehdittiin valmistaa vuosien 1916–1918 aikana noin 136 000 kpl, ennen ensimmäisen maailmansodan päättymistä 11.11.1918. Mauser M1916 version valmistaminen jouduttiin lopettamaan ensimmäisen maalimansodan jälkeen solmitun Versaillesin rauhansopimuksen rajoittaessa sotilaspistoolien valmistusta.

Mauser M1916 -pistoolien sarjanumerointi aloitettiin ykkösestä, käsittäen sarjanumerot 1–135127. Sarjanumero 135127 on suurin tiedossa oleva sarjanumero.

Suomessa

Suomessa Ukko-Mauser -pistooleita käytettiin vapaussodasta lähtien. Saksalaiset aseistivat suomalaisia kansallismielisiä vuosina 1917–1918. Tarkoituksena oli auttaa suomalaisten ponnisteluja Venäjästä irtautumisessa. Saksalainen sukellusvene UC-57 toimitti 1 000 kappaletta Mauser-pistooleja (kal. 7,63 mm ja 9 mm). » lue lisää

Myös saksalainen rahtilaiva S/S Equity toimitti vuosina 1917–1918 aseita Suomeen, mukana oli myös Mauser-pistooleita. » lue lisää

Sisällissodan aikana saapui Helsinkiin Saksan Itämeren divisioona kenraalimajuri G.A.J. Rüdiger von der Golzin johdolla. Sanotaan, että useat suomalaisissa kodeissa majoittuneet saksalaisupseerit jättivät Mauser C96 /M1916 –pistoolinsa kiitokseksi ja muistolahjaksi majoituksesta.

Aseita oli mukana myös talvisodassa. Talvisodan jälkeen, kesällä 1940 aseita oli jäljellä kaikkiaan 614 kpl. Näistä aseista 343 kpl oli 9 mm (Ukko-Mauser) ja 271 kpl (Mauser C-96) 7,63 mm -kaliiperissa. Kun armeija sai uudet palveluspistoolit, luovutettiin Ukko-Mauserit suojeluskunnan käyttöön.

Muutamien aseiden kuluneiden alkuperäispiippujen tilalle asennettu varikoilla Oy Tikkakoski Ab valmistamia 9 mm -piippuja. Näissä piipuissa on Tikkakosken leima; ympyrä jonka sisällä kolmio, jonka sisällä puolestaan T-kirjan.

Jatkosodan jälkeen suojeluskuntajärjestö lakkautettiin valvontakomission vaatimuksesta ja Ukko-Mauserit palasivat puolustusvoimien omistukseen. Puolustusvoimien omistuksessa oleviin aseisiin on lyöty SA-leima, aseen oikealle sivulle, tekstin ”WAFFENFABRIK MAUSER A NECKAR” alapuolelle. Puolustusvoimat myivät viimeiset Ukko-Mauserinsa 1960-luvulla.

Suomeen tuotujen Mauser-pistoolien sarjanumerot eivät olleet mikään yksittäinen toisiaan seuraava sarja, vaan aika paljon hajanumeroita. Suomeen tiedetään tuodun ainakin sarjojen 105xxx, 107xxx, 110xxx, 112xxx, 114xxx, 115xxx ja 116xxx Mauser M1916 -pistooleita. Näiden sarjanumeroiden aseet on tiettävästi valmistettu vuoden 1917 aikana. Lisäksi Suomeen on keräilijöiden toimesta ostettu pääasiassa Saksasta, ainakin joitakin kymmeniä pistooleita.

Toisaalta Suomesta on myös myyty Mauser-pistooleja ulkomaille. Puolustusvoimat möi Mauser M1916 -pistooleita vuosina 1965–1971, lähinnä kokoelma- ja muistoesineiksi. Aseita myytiin etupäässä Puolustusvoimien henkilökunnalla, mutta myös ulkomaille ja tämän lisäksi yksityishenkilöt ovat myyneet joitakin Ukko-Mausereitaan ulkomaille.

Eräiden arvioiden mukaan, Suomeen olisi tuotu vuosien 1917-1940 aikana, kaikkiaan noin pari tuhatta Mauser C96 / M1916 -pistoolia.

Saksalaiset 9x19 Pb -patruunat Suomessa 1917–1918

Saksalaiset siirtyivät vuoden 1915 aikana käyttämään 9x19 Pb -patruunoissa kovalyijysydämisen (lyijyn ja antimonin seos) luodin sijasta pehmeällä lyijysydämellä varustettuja luoteja (paino 8,25 g). Näiden luotien pohjaan painettiin yleensä valmistajan tunnus (esim. Ge = Gustav Genschow, 276G = DWM). Vuosina 1916–1918 käytettiin patruunoiden ruutina yleensä Rottweilin hienojyväistä vihertävää nitroselluloosaruutia (no 2708). Ruutipanoksen suuruus oli tyypillisesti 0,36 g.

Ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa 9x19 Pb patruunoita valmisti ainakin seuraavat patruunatehtaat;

  • RM - Rheinische Metallwaren -und Maschinenfabrik, Sömmerda
  • Ge - Gustav Genschow
  • DWM - Deutsche Waffen -und Munitionsfabrik, Karlsruhe
  • S - Spandau, Berlin
  • H - Rheinisch Metallwarenfabrik, Düsseldorf
  • MW - Munitionswerke Schönebeck
  • L - Lindenier Zündhützen und Thonwarenfabrik

Ainakin saksalainen patruunavalmistaja Rheinische Metallwaren- u. Maschinenfabrik Abteilung Sömmerda valmisti 9 mm patruunoita ja toimitti niitä 10-patruunan siteeseen kiinnitettynä, 20-patruunan pahvirasiassa. Rasian päällä oli teksti ”20 Ganzmantelpatronen zur Mauser-Selbstlade-Pistole”. Kussakin rasiassa oli siis kaksi valmista makasiinitäyttöä. Tämä poikkesi aiemmin Parabellum P08 -pistooleille tarkoitetuista patruunarasioista (rasian kannessa teksti ”16 scharfe Parabellum-Patroen zur Pistole M.08 kal 9m/m”, joihin pakattiin 16 patruunaa, eli kahden lippaan annos ja tietenkin ilman patruunasidettä.

Suomessa Rheinisch Metallwaren und Maschinenfabrik (Sömmerda) valmistamia 9 mm patruunoita kaupattiin S.k.Y:n toimesta suojeluskuntien jäsenille ainakin 1920-luvulla.

Metsästyskäyttö

Ukko-Mauseria käytettiin metsästyskäytössä 1920-luvulta aina 1960-luvun lopulle asti. Kyseinen ase oli hyvin suosittu Pohjois-Suomessa, varsinkin kevät hangilla tapahtuvassa karhun metsästyksessä. Ase kulki suksimiehen mukana kevyesti ja lisäperällä varustettuna tarkkuus oli riittävä alle 50 metrin matkoilla. Mm Ruotsalan veljekset Alfred ja Eino ampuivat Ukko-Mausereilla lukuisia karhuja sekä ahmoja.

Myös tunnettu poromies ja pororosvo Mosku (Aleksi Hihnavaara) käytti Ukko-Mauseria niin kolttien kuin petojenkin kurittamiseen. Mosku sai Mauser-pistoolinsa kenraalimajuri Kurt Martti Walleniukselta vuonna 1917. Wallenius nimitti Moskun epävirallisesti Koilliskairan ”yhden miehen rajavartiostoksi”. Tiettävästi Mosku ampui enemmän miehiä, kuin karhuja.

Poromieskäytössä Ukko-Mauseri säilyikin aina 1980–1990 luvulle asti, kunnes poliisin & rajavartiolaitoksen rikostutkimus alkoi antaa varmoja lausuntoja salakaadettujen petojen läheisyydestä löytyneistä hylsyistä.

Nykypäivänä

Nykypäivänä alkuperäiskunnossa oleva numerotarkka, puukotelolla ja kantohihnalla varustettu Ukko-Mauser -pistooli on jo suhteellisen harvinainen ja arvokaskin. Liikkeellä on aseita joihin on joko vaihdettu piippu (ei enää numerotarkka) tai piippu on syöpynyt enemmän tai vähemmän pilalle, joko riittämättömän huollon vuoksi tai sitten aseella on ammuttu elohopeanallilla varustettuja patruunoita. Elohopea syö piipun sisäpintaa suhteellisen tehokkaasti.


Lähdeluettelo

  • MauserGuns.com, url: http://www.mauserguns.com, 10.1.2011
  • World Guns, url: http://world.guns.ru, 26.9.2012
  • Arma Fennica 2 -Sotilasaseet, Timo Hyytinen, 2002
  • Pohjoiskalotin ihmisiä, Hans Lidman
  • Ihmismetsästäjiä ja erämiehiä, K.M. Wallenius
  • Mauser M1916 käyttöohje 1916
  • Mauser 1896, url: http://www.askmisterscience.com, 3.7.2018
  • Suomalaiset sotilaspatruunat 1918–1945, M. Pitkänen & T. Simpanen, 2004

★ 10.2.2011 (✪ 8.9.2017)

Waffenlager.net - Copyright © 2018 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.