×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

8.8cm Flak 18, 36 ja 37


Yleistä

8.8 cm Flak 18/36 -ilmatorjuntatykki (8.8 cm Flak) on mahdollisesti legendaarisin saksalainen toisen maailmansodan aikainen tykki. Saksalaiset kutsuivat tykkiä nimellä "Acht-acht" eli "kasi kasi", joka kuvaa tykin kaliiperia.Tykkiä käytettiin menestyksellä niin ilmamaalien kuin myös maamaalien torjuntaan.



8.8 cm Flak 37
8.8 cm Flak 37 ja Sonderanhänger 202 (Sd.Ah 202). Kuva © Tapio Heiskanen


8.8 cm Flak 18

8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykki oli alun perin tarkoitettu ilmatorjuntatykiksi, mutta se soveltui erinomaisesti myös panssarintorjuntaan. 8.8 cm Flak 18 suunniteltiin jo 1920-luvun lopulla ja ilmatorjuntajoukot alkoivat saada asetta käyttöönsä vuonna 1933. Tykkiä siirrettäessä se asetettiin seitsemän tonnia painavalle vetotrailerille (Sonderanhänger 201). Tykin valmistuskustannukset olivat 31 750 RM.

8.8 cm Flak 18 nähtiin ensikerran taistelussa Espanjan sisällissodan aikana vuosina 1936–1939. Siellä huomattiin, että tykki soveltuu myös kiinteiden maamaalien, kuten bunkkerien tuhoamiseen. Vuonna 1936 tykistä ilmestyi parannettu versio, jonka nimeksi tuli 8.8 cm Flak 36.

8.8 cm Flak 36

Parannettu versio 8.8 cm Flak 36 otettiin käyttöön 1936–1937. Siinä oli kaksiosainen putki, joka helpotti ja nopeutti tuntuvasti vaurioituneen putken vaihtoa. Putken kuluessa tarvitsi vaihtaa vain sisusputken kuluneet osat. Tykillä voitiin nyt ampua myös vetotrailerin päältä. Uuteen malliin asennettiin myös suojakilpi miehistön suojaksi. Flak 36:n osat oli suunniteltu paremmin massatuotantoon sopiviksi.

Kun tykkiä siirrettiin, se asetettiin uudelleen suunnitellun vetotrailerin (Sonderanhänger 202) päälle. Tykin liikutteluun käytettiin tyypillisesti FAMO tai Hanomag Sd.Kfz.11 -puolitelavetäjiä. Nämä ajoneuvot kykenivät vetämään tykin ja kuljettamaan mukanaan tykin miehistön. Ammukset kuljetettiin erillisissä, tähän käyttötarkoitukseen suunnitelluissa ajoneuvoissa.

8.8 cm Flak 36 versiosta kehitettiin vuonna 1942 kuuluisan Pz.Kpfw-VI Tiger -panssarivaunun panssarikanuuna 8.8 cm KwK 36 L/56.

8.8 cm Flak 37

8.8 cm Flak 37 oli parannettu versio vanhemmasta mallista. Suurin uudistus oli maalitiedon siirtojärjestelmä (Übertragungser 37). Mallien 18, 36 ja 37 käyttivät samoja ampumatarvikkeita, myös niiden osat suurimmalta osalta suoraan vaihtokelpoisia.

Tykissä käytettiin suora-ammuntaan Z.F.20E (Flakzielfernrohr 20E) teleskooppi tyyppistä optista tähtäinlaitetta. Tähtäimessä oli nelinkertainen suurennos ja tähtäin kuvio oli samankaltainen kuin rynnäkkötykkienkin. Tähtäimiä valmisti ainakin C.A. Steinheil Söhne Optische Werke (bmt) Münchenissä ja Carl Zeiss Militarabteilung Jena (blc).


8.8 cm Flak
8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykki (88 ItK/37 RMB). Tykki asetettu kiinteälle jalustalle, taustalla valonheitin. Kuva: Ilmailumuseo, Tikkakoski 2005 © Tapio Heiskanen

Toiminta

Tykin lataustoiminta oli puoliautomaattinen. Laukauksen jälkeen hylsy poistui automaattisesti ja kiilalukko jäi auki, valmiina uutta laukausta varten. Kun uusi laukaus työnnettiin putkeen, sulkeutui lukko automaattisesti ja jäi vireeseen odottamaan laukaisua. Tykin teoreettinen tulinopeus oli noin 20 laukausta minuutissa, käytännön tulinopeus oli 12 laukausta minuutissa. Nelihaaraiselle ristilavetille asennetun tykin suuntaaminen tapahtui käsin. Tykkiä voitiin kääntää yhteen suuntaa maksimissa kaksi kierrosta, eli 720 astetta. Maksimikoro oli 85 astetta. Tykin miehistönä oli 11 henkilöä; johtaja, kaksi suuntaajaa, lataaja, sytytinviiveen asettaja, viisi ammusmiestä ja kuljettaja. Vanhin ammusmies toimi tykin varajohtajana ja vastasi tykin ampumatarvikkeista.

Tekniset tiedot (8.8 cm Flak 37)


• tyyppi: raskas ilmatorjuntatykki
• kaliiperi:8.8 cm L/56 (88x571mmR)
• putken pituus:4,938 m
• putken rihlat:32 oikeakätistä rihlapalkkia
• putken elinikä:2 000 – 2 500 laukausta
• tykin pituus:5,791 m
• tykin leveys:-
• tykin paino: (kuljetuksessa)n. 8 000 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)n. 5 000 kg
• tähtäinlaite:Z.F. 20
• ampumasektori:360°, -3 - 85° (koro)
• tehokas kantama:7 620 m (ilmamaalit)
• maksimi kantama:14 810 m (maa), 11 900 m (ilma)
• ammukset:HE, APHE
• ammuksen lähtönopeus:795 m/s
• tulinopeus:15–20 lk./min
• lipas:ei lipasta
• miehistö:11 (1+10)

Ampumatarvikkeet



Sirpalekranaatit oli tarkoitettu lähinnä ilmatorjuntaa varten. Tykki kykeni ampumaan 8 kg painavan sirpalekranaatin projektiilin maksimissa 6 500 metrin korkeuteen. Räjähtäessään projektiili hajosi 1 500 osaan. Sirpaleet kykenivät tuhoamaan lentokoneen 10 metrin säteellä räjähdyksestä ja vaurioittamaan lentokonetta vielä 120 metrin päässä.

Panssarikranaattien läpäisykyky


Ammus/iskukulma Tyyppi: Paino: Nopeus: Etäisyys:
  (kg) (m/s) 100 m 500 m 1000 m 1500 m 2000 m
- PzGr / 90° APHE - 795 98 - 78 - -
- PzGr 39 / 90° APHE - 795 128 - 97 - -
- PzGr 40 / 90° APCR - - 185 - 123 - -

Tuotanto

8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykkejä valmistivat Krupp ja Rheinmetall asekonsernit. Vuosien 1933–1945 tuotanto, käsittäen mallit 18, 36 ja 37 oli 20 754 kpl. Tykin valmistuskustannukset olivat 33 600 RM.

Vuosi 1933–1938 1939 1940 1941 1942 1943 1944 1945
Määrä 2 469 (Flak 18) 183 1 130 1 998 3 052 4 712 6 482 738


Vuosi / Kuukausi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12
- 1941 90 81 107 165 164 168 179 197 151 192 192 175
- 1942 172 172 172 205 205 205 339 339 339 384 398 386
- 1943 413 418 406 434 434 441 448 443 443 451 452 444
- 1944 499 499 509 525 518 495 489 477 493 520 559 508
- 1945 341 331 345 - - - - - - - - -

*) Huom! Tuotantoluvuissa mukana 8.8 cm Flak 36 ja 37 (Tuotantoluvut koottu useista eri lähteistä ja luvuissa tuntuu olevan epätarkkuuksia)

8.8 cm Flak ilmatorjunnassa

Vuonna 1944 Saksan ilmatorjuntatykistössä palveli noin kaksi miljoonaa miestä. Kotimaan ilmapuolustuksen joukoista tosin monet olivat koulupoikia tai rintamapalvelukseen liian vanhoja, jopa sotavankeja oli mukana. Silti ilmatorjunta pystyi ampumaan vuonna 1944 alas 3 501 amerikkalaista lentokonetta. Joskus se pystyi jopa loistaviin tuloksiin. Esimerkiksi 24.3.1944 RAF menetti Berliinin yllä 72 pommikonetta, joista ilmatorjunnan alas ampumia 50 konetta.

Ilmatorjuntatykistö kasvoi Saksassa koko sodan ajan. Huippu saavutettiin vuonna 1944. Elokuussa 1944 Saksan ilmatorjunnalla oli käytössään 10 704 kpl 8.8 cm Flak 18, 36 ja 37 -ilmatorjuntatykkiä.

On vielä todettava, ettei viholliskoneiden pudottaminen ilmatorjuntatykeillä ollut kovinkaan taloudellista, sillä keskimäärin yhden lentokoneen alas ampumiseksi täytyi ampua 3 343 ammusta. Kun ammukset muutetaan rahaksi, saadaan summaksi 267 440 RM yhtä lentokonetta kohti.


8.8 Flak
8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykki Saksan valtakunnan ilmatorjunnassa syksyllä 1944. Tykki asetettu ristikkojalustalle. Taustalla valonheitin. Kuva © Tapio Heiskasen valokuvakokoelma.

8.8 cm Flak panssarintorjunnassa

Ensikerran saksalaiset käyttivät 8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykkejä panssarintorjunnassa kesäkuussa 1940 Ranskan sotaretken aikana. Sotaretken aikana tykeillä tuhottiin 152 panssarivaunua ja 151 bunkkeria.

Tykit tulivat todella kuuluisiksi Pohjois-Afrikan aavikkosodassa, jossa Erwin Rommelin Afrika Korps kuritti brittien panssarivaunuja. Vuoden 1941 aikana näillä tykeillä tuhottiin 264 brittien panssarivaunua.

Operaatio Barbarossan aikana 8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykki oli oikeastaan ainut ase, joka oli todella tehokas puna-armeijan uusia T-34/76 ja KV-1 -panssarivaunuja vastaan. Panssaritorjunnassa tykki pystyi 500 metrin etäisyydeltä, 60 asteen osumakulmalla puhkaisemaan 103 mm panssaria.


8.8 Flak
8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykki asemissa itärintamalla, talvella 1942. Kuva: Tapio Heiskasen valokuvakokoelma.


8.8 Flak
91.Rs.It.Ptri, 88 ITK 39 Herttoniemi, Helsinki 5.3.1944. Kuva: SA-kuva

88 ItK/37 ja 88 ItK/37 RMBK Suomessa

Suomi osti Saksasta keväällä 1943 18 kpl 8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykkiä. Tykit toimitettiin vetotrailerilla (Sonderanhänder 202). Tykkejä ostettiin kesäkuussa 1944 kaikkiaan 72 kpl lisää. Nämä tykit toimitettiin ilman vetolavettia, eikä niissä ollut ristilavettia. Nämä tykit voitiin asentaa pulttaamalla kiinteille ampuma-alustoille.

Tykit sijoitettiin Helsingin, Tampereen, Turun ja Kotkan ilmapuolustukseen. Tykkien tulen ohjaamisessa käytettiin saksalaisvalmisteisia mekaanisia tulenjohtotietokoneita (Kommando Gerät 40 ja Kommando Hilfs Gerät 35). Maalinosoituksessa käytettiin apuna saksalaisvalmisteisia tutkia FuMG 62 Wurtzberg 39 T versio C ja FuMG Freya A1.

Tykit palvelivat Suomen puolustusvoimia suhteellisen pitkään, sillä ne poistettiin ilmatorjunnan käytöstä vasta vuonna 1977. Ne muutettiin rannikkotykistön käyttöön sopiviksi ja palvelivat siellä aina vuoteen 2000 asti.

Suomalaiset nimitykset ampumatarvikkeille

88 itakrv 50/60-RMB (HE, 900 g amatolia, projektiili 9,0 kg, Vo 837 m/s)
88 itakrv rj 50/60-RMB (HE, 900 g amatolia, projektiili 9,0 kg, Vo 837 m/s)
88 psakrv 54/65-K (APHE, 117 g amatolia, 31 g penthrit, projektiili 9,5 kg, Vo 820 m/s)
88 psakrv rj 54/65-K (APHE 117 g amatolia, 31 g penthrit, projektiili 9,5 kg, Vo 820 m/s)
88 pshkrv 54/65-K (APHE 64 g RDX, projektiili 10,2 kg, Vo 820 m/s)


8.8 cm Flak
8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykki (88 ItK/37 RMB) kiinteällä jalustalla, Kuva: Sotamuseo, Suomenlinna, 2005 © Tapio Heiskasen.


8.8 cm Flak
8.8 cm Flak 37 -ilmatorjuntatykki (88 ItK/37 RMB) Sovintovaarassa, Lapin sotahistoriallisen seuran näyttely 2012. Tykki asetettu kiinteälle jalustalle. Kuva © Tomi Heiskasen.


AOK Norwegen

Pohjois-Suomeen kesällä 1941 saapuneella saksalaisella AOK Norwegenin (myöh. AOK Lappland) ilmatorjunta joukoilla oli käytössään useita kymmeniä, keveitä 2 cm Flak -ilmatorjuntatorjuntatykkejä (2 cm Flak 30 ja 38). Nämä kevyet ilmatorjuntatykit oli tarkoitettu lähinnä kohteiden lähitorjuntaan. Niitä käytettiin myös satunnaisesti jalkaväen tukiaseena, vihollisen elävää voimaa, sekä panssaroituja kohteita vastaan.

Suomeen saapuneista divisioonista, ainoastaan SS-divisioona Nordilla oli oma ilmatorjuntapataljoona. Muille divisioonille armeijakunnat jakoivat ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan. Suurin Suomen alueella toiminut saksalainen ilmatorjuntaosasto, oli 13.Ilmatorjuntaprikaati (XIII Flak-Brigade). Sen pääasiallinen tehtävä oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 27.8.1944 13.Ilmatorjuntaprikaatilla oli keveiden ja keskiraskaiden ilmatorjuntatykkien lisäksi kaikkiaan 76 kpl 8.8 cm Flak 18, 36 ja 37 -ilmatorjuntatykkiä.


8.8 Flak
8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykki Lapissa, syksyllä 1944. Kuva: SA-kuva

SS-Nord

Saksalainen SS-divisioona Nord taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan ilmatorjuntapataljoonan raskaspatteristo oli aseistettu 8.8 cm Flak 36/37 tykein (4 kpl). Patteriston ampumatarvikemäärät olivat pienet, samoin ammuskulutus. Kiestingin korvessa oli suhteellisen harvoin 8.8 cm Flak -ilmatorjuntatykille sopivia maaleja.

Ampumatarviketilanne:

Pvm: Ammus Joukoilla Varastolla Kulutus (15pv aikana)
- 15.11.1941 8.8 cm PzGr.Patr. 224 282 7
- 15.11.1941 8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Zz 1 696 2 798 110
- 15.11.1941 8.8 cm Sprgr.Patr. AZ. 0 0 0
- 30.11.1941 8.8 cm PzGr.Patr. 224 1 213 0
- 30.11.1941 8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Zz 1 696 4 480 0
- 30.11.1941 8.8 cm Sprgr.Patr. AZ. 0 43 0
- 15.12.1941 8.8 cm PzGr.Patr. 304 2 539 3
- 15.12.1941 8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Z. 1 484 3 811 3
- 15.12.1941 8.8 cm Sprgr.Patr. AZ. 122 139 44
- 26.10.1942 8.8 cm PzGr.Patr. 112 595 0
- 26.10.1942 8.8 cm Sprgr.Patr. Zt.Z. 800 1 715 0
- 26.10.1942 8.8 cm Sprgr.Patr. AZ. 40 746 0




Lähdeluettelo


  • Lone Sentry - German 88 mm Antiaircraft Gun Materiel 29.7.1943, url: http://www.lonesentry.com, 3.3.2012
  • Die 8.8 cm - Flak, Handbuch für den Flakartillerie 1939
  • Das Deutsche Reich und der Zweite Weltkrieg, vol. 5, part 1
  • Das Heer 1939 - 1945
  • L.Dv.4402/1, Die Munition der Flakartillerie, 1942
  • L.Dv.4414/3, Die Munition der 8.8 cm Flak 18, 36 und 37, 1942
  • Sturmvogel, url: http://sturmvogel.orbat.com, 13.3.2012
  • Lexikon der Wehrmacht, url: http://www.lexikon-der-wehrmacht.de, 26.8.2012
  • Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. S.Hart & Dr. R.Hart
  • SS-Division Nord Qu.Abt. – Kriegstagebuch II/2 – 1.4.1941–31.12.1941, F21/139, T354/139
  • SS-Gebirgs-Division Nord Ib, 16.6.1942–31.12.1942, F21/142
  • 6.SS.Gebirgs-Division Nord, Kriegstagebuch Ib, 1.1.1943–30.8.1943
  • ★ 26.8.2012 (✪ 19.10.2015 12:05)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.