×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

2cm Flak 38 "Erika"


Yleistä

Kevyen ilmatorjuntatykin 2 cm Flak 38 kehitystyö aloitettiin Waffenfabrik Mauser AG asekonsernin toimesta vuonna 1936. Suunnittelun pohjana toimi ehkäpä jo hieman vanhentunut 2 cm Flak 30, jonka tulinopeus ei riittänyt nopeiden lentävien kohteiden torjumiseen. Kehitystyö jatkui insinöörien Linder ja Froebe johdolla vuoteen 1938 asti. Tykki otettiin tuotantoon vuonna 1939.

Uusi tykki oli tulinopeudeltaan selkeästi parempi, myös tykin paino oli hieman pienempi. Valmistuskustannuksetkin olivat vähentyneen raaka-aineiden käytön myötä pienemmät. Tykkiin oli suunniteltu uusi yksivetoakselinen vetovaunu (Sonderhänger 52, eli Sd.Ah 52).



2 cm Flak 30
2 cm Flak 38 "Erika"


2 cm Flak 38 on parannettu versio edeltäjästään Flak 30:stä. Parannetussa versiossa on suurempi tulinopeus (miltei kaksinkertainen) ja se sopi paremmin nopeiden, matalalla lentävien ilmamaalien torjuntaan. Tykkiä käytettiin menestyksellä myös oman jalkaväen tukiaseena, vihollisen jalkaväkeä ja heikosti panssaroituja ajoneuvoja vastaan.

2 cm Flak 38:n tuli siis olla parannettu versio vanhasta 2 cm Flak 30:stä. Pian kuitenkin havaittiin, että molemmissa aseissa on omat hyvät ja huonot puolensa. Uuden aseen suuri tulinopeus, uuden tähtäinlaitteen kanssa oli kieltämättä etu nopeita maaleja vastaan. Toisaalta 2 cm Flak 30 oli vakaampi, tähtäinlaite käyttäjälleen yksinkertaisempi ja vanhemman mallin hitaampi tulinopeus antoi aikaa korjata tulta, ennen kuin lipas oli jo tyhjentynyt.

Tykki asennettiin tavallisesti kolmijalkaiselle Y-jalustalle, mutta tykkiä siirrettäessä se asennettiin yksiakseliselle trailerille. Myös trailerin päältä pystyttiin ampumaan. Tykki voitiin asentaa myös kiinteästi kuorma-auton lavalle, puolitelavaunuun tai rautatievaunuun.

Toiminta

2 cm Flak 38 kevyen ilmatorjuntatykin toimintaperiaate perustuu lyhyeen piippurekyyliin kuten sen edeltäjänkin. Muuten tykki onkin teknisesti täysin erilainen. 2 cm Flak 38 teknisessä toteutuksessa on piirteitä Mauser AG:n valmistamassa MG 151 -lentokonetykistä.

Tekniset tiedot


• tyyppi: kevyt ilmatorjuntatykki
• kaliiperi:2cm L/56 (20x138B)
• putken pituus:130 cm (L/56)
• putken rihlat:8 rihlapalkkia
• putken elinikä:10 000 laukausta
• tykin pituus:4,08 m
• tykin leveys:1,81 m
• tykin paino: (kuljetuksessa)860 kg
• tykin paino: (tuliasemassa)405 kg
• tähtäinlaite:Schwebekreisviser 38 optinen tähtäin
• ampumasektori:sivusuunta 360º, koro -12 - +90º)
• tehokas kantama:1 200 m
• maksimi kantama:2 200 m (ilmamaali), 4 400 m (maamaali)
• ammukset:APHE-T, HE
• ammuksen lähtönopeus:830–900 m/s
• tulinopeus:220 lk./min (420–480 lk./min teoriassa)
• lipas:4 x 20 patruunan tankolipas
• miehistö:7 (1+6)

Ampumatarvikkeet


Tuotanto

Kevyen ilmatorjuntatykin 2 cm Flak 38 kehitystyö aloitettiin Waffenfabrik Mauser AG asekonsernin toimesta vuonna 1936. Suunnittelun pohjana toimi ehkäpä jo hieman vanhentunut 2 cm Flak 30, jonka tulinopeus ei riittänyt nopeiden lentävien kohteiden torjumiseen. Kehitystyö jatkui insinöörien Linder ja Froebe johdolla vuoteen 1938 asti. Tykki otettiin tuotantoon vuonna 1939.

Uusi tykki oli tulinopeudeltaan selkeästi parempi, myös tykin paino oli hieman pienempi. Valmistuskustannuksetkin olivat tätä myötä pienemmät. Tykkiin oli suunniteltu uusi yksivetoakselinen vetovaunu (Sonderhänger 52, eli Sd.Ah 52).

Tykkiä valmistettiin Waffenfabrik Mauser-Werke A.G. (Oberndorf am der Neckar) toimesta vuosina 1939–1945. Muita valmistajia olivat Gustloff Waffenfabrik (Suhl)/ Berlin-Suhler-Werke (bsw) ja ilmeisesti myös Mauserin Berlin-Borsigwalden tehdas. Tykin putkia valmisti alihankintana Rheinmetall-Borsig AG (hhg) ja optisia tähtäimiä (Z.F.3x8) Optische Anstalt Oigee, Berlin-Schöneberg (dzl). Tykin kokonaistuotanto oli noin 8 000 kpl. Sen valmistaminen maksoi noin 6 500 RM/kpl.

Suomessa

Suomalaiset ostivat Saksasta ennen jatkosodan alkamista ja sen aikana noin 100 kpl 2 cm Flak 38 kevyttä ilmatorjuntatykkiä. Suurin erä saapui 1943–1944, jolloin otettiin vastaan 55 tykin erä (näistä 40 oli kenttälavettista ja 15 laivalavettista). Viimeinen toimitus saapui Suomeen niinkin myöhään kuin elokuussa 1944. s/s Creta Thorden niminen kauppalaiva toi 19.8.1944 Suomeen 25 kpl 2 cm Flak 38 tykkiä ja 25.8.1944 s/s Capella niminen laiva 15 tykkiä.

Suomen armeijassa tykki kulki nimellä 20 ItK/38 BSW. Kirjaimet ”BSW” tulevat saksalaiset tehtaan Berlin-Suhler-Werke mukaan. Jossakin aseissa nimike BSW on korvattu sanalla Gustloff (Gustloff-Werke), eli tykin valmistajan mukaan niissäkin. Vielä vuonna 1960 Suomen puolustusvoimilla oli 142 kpl 2cm Flak 30 ja 38 tykkejä (50 kpl ItK/30 ja 92 kpl ItK/38).

AOK Norwegen

Pohjois-Suomeen kesällä 1941 saapuneella saksalaisella AOK Norwegenin (myöh. AOK Lappland) ilmatorjunta joukoilla oli käytössään useita kymmeniä, keveitä 2cm ilmatorjuntatorjuntatykkejä (2 cm Flak 30 ja 38). Nämä kevyet ilmatorjuntatykit oli tarkoitettu lähinnä kohteiden lähitorjuntaan. Niitä käytettiin myös satunnaisesti jalkaväen tukiaseena, vihollisen elävää voimaa, sekä panssaroimattomia kohteita vastaan.

Suomeen saapuneista divisioonista, ainoastaan SS-divisioona Nordilla oli oma ilmatorjuntapataljoona. Muille divisioonille armeijakunnat jakoivat ilmatorjuntapattereita tarpeen mukaan. Suurin Suomen alueella toiminut saksalainen ilmatorjuntaosasto, oli 13.Ilmatorjuntaprikaati (XIII Flak-Brigade). Sen pääasiallinen tehtävä oli suojata Petsamo-Kolosjoki alueen tärkeä nikkelikaivos. 27.8.1944 13.Ilmatorjuntaprikaatilla oli raskaiden ja keskiraskaiden ilmatorjuntatykkien lisäksi kaikkiaan 144 kpl 2 cm Flak 38 tykkiä. Näistä 116 kpl oli Kolosjoen nikkelikaivoksen suojana.

SS-Nord

Saksalainen SS-divisioona Nord taisteli vuosina 1941–1944 Kiestingin suunnalla. Divisioonan ilmatorjuntapataljoonan kevyt patteristo oli aseistettu 2 cm Flak 30 ja 38 tykein (12 kpl). Keveitä ilmatorjuntatykkejä käytettiin Kiestingin suunnalla lähinnä tärkeiden siltojen, ammusvarikkojen ja mm. Kiestingin jäälentokentän suojana.

Divisioonan ampumatarviketilanne:

Pvm: Ammus Joukoilla Varastolla Kulutus (15pv aikana)
- 15.09.1941 2cm Sprgr 7 200 28 400 230
- 15.09.1941 2cm PzGr 2 700 11 600 220
- 15.09.1941 2cm PzGr 40 0 0 0
- 15.11.1941 2cm Sprgr 28 200 50 500 3 329
- 15.11.1941 2cm PzGr 8 700 19 700 420
- 15.11.1941 2cm PzGr 40 0 0 0
- 30.11.1941 2cm Sprgr 28 200 61 797 0
- 30.11.1941 2cm PzGr 8 700 31 239 160
- 30.11.1941 2cm PzGr 40 0 0 0
- 26.10.1942 2cm Sprgr 12 600 91 884 0
- 26.10.1942 2cm PzGr 3 600 19 057 0
- 26.10.1942 2cm PzGr 40 798 1 128 0




Lähdeluettelo


  • Air Defences of World War II, url: http://ww2.guide.com/flak.shtml, 15.5.2005
  • Feldgrau.com, Research on the German Armed Forces 1918–1945, url: http://feldgrau.com, 30.11.2005
  • Merkblatt für die Munition der 2 cm Waffen, H.Dv.481/2, 20.4.1943
  • Lonesentry, url: http://www.lonesentry.com, 6.8.2011
  • Panzer World, url: http://www.panzerworld.net, 6.8.2011
  • Weapons and Fighting Tactics of the Waffen-SS, Dr. S.Hart & Dr. R.Hart
  • Flak 2cm, url: http://www.flak2cm.com, 21.7.2012
  • SS-Division Nord Qu.Abt. Ib – Kriegstagebuch Nr.1, 1.4.1941–31.12.1941, II/1ü2, F21/139, T354/139
  • SS-Division Nord Qu.Abt. – Kriegstagebuch II/2 – 1.4.1941–31.12.1941, F21/139, T354/139
  • SS-Gebirgs-Division Nord Ib, 16.6.1942–31.12.1942, F21/142
  • 6.SS.Gebirgs-Division Nord, Kriegstagebuch Ib, 1.1.1943–30.8.1943
  • ★ 6.8.2011 (✪ 16.10.2015 20:55)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.