×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Pistoolit (1946–2018) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–2018 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2018) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2018) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon Cookies

Google Translator

WAFFENLAGER.NET
Suomalainen asesivusto


Valmet M82


Yleistä

Valmet M82 Bullpup-mallinen rynnäkkökivääri kehitettiin vuonna 1977 Valmet Oy:n Tourulan tehtaalla Jyväskylässä. Tarkoituksena oli kehittää kompaktin kokoinen ase laskuvarjojääkärien ja moottoroitujen joukkojen käyttöön. Ase suunniteltiin kotimaisen RK 76 -rynnäkkökiväärin pohjalta.

Valmet M82Valmet M82 Zoom

Protyyppi

Vuonna 1977 Valmet Oy Tourulan tehtaalla aloitetun kehitystyön tuloksena valmistui 1978, puutukilla varustettu prototyyppiase. Prototyyppi oli lyhyt erikoisversio RK 62/RK 76 -rynnäkkökivääristä, kaliiperissa 7.62x39 mm. Siinä liipaisin ja pistoolikahva oli siirretty lippaan etupuolelle ja aseen perää ei käytännössä ole ollenkaan. Tähtäimet oli asetettu poikkeuksellisesti piippulinjan vasemmalla puolelle. Aseessa käytetään RK 62 -rynnäkkökivääristä tuttua, metallista valmistettua 30 patruunan kaarevaa tankolipasta.

Aseessa on karkaistusta teräksestä valmistettu 420 mm pitkä piippu, jonka sisäpinnalla on neljä oikeakätistä rihlapalkkia (rihlatun osuuden pituus 379 mm). Piippu kestää nopeina laukaussarjoina yli 20 000 laukausta, jonka jälkeenkin käynti on vielä kohtalainen. Tosin piipun rihlat ovat tämän laukausmäärän jälkeen palaneet muodottomiksi noin 20 cm matkalta, patruunapesästä katsoen. Piipun päähän on asetettu liekinsammuttaja.

Valmet Oy esitteli ensimmäiset puutukkiset mallikappaleet puolustusvoimille, mutta Pääesikunta suhtautui uuteen malliin kielteisesti. Myös puolustusvoimien asiantuntijat pitivät asetta sotilaskäyttöön liian raakileena. Tätä tukivat seuraavat havainnot; liipaisin kuumeni piipun lämmetessä sarjatulella ammuttaessa, tähtäimet olivat liian alttiit vaurioille, aseen tasapainossa oli toivomisen varaa, lisäksi ampujan korvaan kohdistuva kova ääni haittasi taistelukentän havainnointia.

Väitetään, että Jalkaväkiasetekninen osasto hylkäsi aseen ilman laajempia kenttätestejä. Tämä ei täysin pidä paikkansa, sillä aseella kyllä tehtiin kenttäkokeitakin. Asetta testattiin laskuvarjojääkärien käytössä ja ase saatiin kiinni laskuvarjojääkärien valjaisiin. Ongelmaksi kuitenkin muodostui ulkoneva etutähtäin ja voimakas takapainoisuus. Testeissä usea koehenkilö menetti etuhampaansa, takapainoisen aseen etutähtäimen iskeytyessä päin hyppääjän kasvoja.

Toiminta

Kun ampuja vetää liipaisimesta siirtyvät pidätinnokat ja vapauttavat vasaran. Vasara puolestaan iskee jousen voimasta iskuriin, jonka isku patruunan nalliin, joka puolestaan sytyttää hylsyn sisällä olevan ruutilatauksen. Patruunan hylsyn sisällä muodostuvien ruutikaasujen paine työntää luodin irti hylsystä aseen rihlattuun piippuun. Kun luoti ohittaa piipussa olevan kaasureiän, työntyy osa luodin takana paineella tulevasta ruutikaasusta kaasukammioon ja työntää mäntää taaksepäin. Mäntään kiinnitetty luisti kiertää lukon auki ja vetää sen mukanaan taaksepäin. Tällöin ulosvedin vetää samalla tyhjän hylsyn patruunapesästä, joka iskeytyy hylsyn ulosheittimeen ja heittää hylsyn oikealla olevasta ulosheittoaukosta. Luisti jatkaa matkaansa aina laatikon takaseinämään asti ja palaa takaisin etuasentoon, vieden mukanaan lippaan patruunasillalla lepäävän seuraavan patruunan patruunapesään.

Valmet M82

Puolustusvoimien kielteinen asenne uutta asetta kohtaan oli Valmet Oy:lle kova paikka. Jotta tehty työ ei menisi täysin hukkaan, aseesta valmistettiin siviilimarkkinoille puoliautomaattiversio. Sarjavalmisteisessa Valmet M82 -kiväärissä oli puutukki korvattu mustasta erikoismuovista valmistetulla tukilla. Kaliiperiksi otettiin nyt 5.56x45 NATO ja toimintatapa muutettiin puoliautomaattiseksi. Liipaisimen kuumenemisongelma korjattiin vaihtamalla liipaisin metallisesta, polymeeristä valmistetuksi. Muuten se oli hyvin pitkälti sama ase kuin prototyyppikin. Aseen nimikkeeksi otettiin Valmet M82, vaikka jossakin on näkynyt käytettävän myös nimitystä Valmet M76 Short.

Takatähtäimen jalassa on valmistajan merkintä VALMET, Made in Finland, sekä kuusi numeroinen aseen sarjanumero. Valmistettujen aseiden sarjanumerot olivat sarjaa 161***–162***. Asetta valmistettiin vuosina 1978–1986 kaikkiaan noin 2 000 kappaletta.

Valmet M82A

Valmet M82A versiossa oli piipun päähän lisätty pistimen kiinnike ja takatähtäin oli siirretty taemmas. Valmet M82A -kivääri nähtiin The Terminator elokuvassa vuonna 1984. Elokuvassa asetta käytti plasmakiväärinä Michael Biehn, näytellessään hahmoa Kyle Reese.

Yhdysvaltojen markkinoilla

Asetta markkinoitiin pääasiassa Yhdysvaltojen markkinoille, missä sen maahantuojana toimi Odin International ltd, Virginian Alexandriassa. Valmet M82 ja M82A -malleja myytiin Yhdysvaltoihin vuosina 1982–1986. Asetta jälleen myytiin Yhdysvalloissa 2000-luvun alkupuolella hintaan 1 800 – 2 200 USD. Huutokaupoissa nykypäivänä tämän harvinaisen aseen hinta huutokaupoissa on noussut korkealle, jopa 11 000 – 16 000 USD.


Lähdeluettelo

  • Valmet M/82, Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988, Markku Palokangas
  • Valmet M82, Arma Fennica – Vanhat aseet 3, Timo Hyytinen
  • Valmet m/82, VKT ja VALMET -kiväärit, Timo Hyytinen
  • Valmet M82, Arma Fennica 2 – Sotilasaseet, Timo Hyytinen
  • Valmet M82, url: http://www.valmet.org, 26.8.2018
  • Valmet M82, url: http://www.modernfirearms.net, 26.8.2018
  • Valmet M82, url: http://www.military-today.com, 26.8.2018

★ 11.9.2018 (✪ 17.09.2018)

Waffenlager.net - Copyright © 2018 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.