×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Sturmgewehr 44 (StG-44)


Yleistä

Toisen maailmansodan aikana saksalaiset havaitsivat, ettei kertalaukauskivääri enää täysin vastannut muuttuneen taistelukentän vaatimuksia. Ampumatarvikkeiden kulutus oli kertalaukauskiväärillä toki paljon vähäisempää, mutta puoliautomaatti- tai sarjatulta ampuva kivääri todettiin lähitaistelutilanteissa selkeästi ylivoimaiseksi. Lisäksi saksalaisten 1930-luvulla tekemät kokeet osoittivat, että tavallinen Mauser K98k -kiväärin patruuna (7.92x57) oli tarpeettoman tehokas, sillä ampumaetäisyydet taistelutilanteissa olivat yleensä 200 metriä tai vähemmän.

Tämän ajattelun pohjalta suunniteltiin kaksi asetta Mkb 42 (H) ja Mkb 42W, jotka käyttivät 7.92 mm lyhennettyä kiväärinhylsyä (7.92x33). Aseiden käyttämä patruuna on siis 7.92x33 mm Kurz eli KurzPart43mE.


StG-44 Zoom


Hugo Schmeisser sai 18.4.1938 tehtäväkseen suunnitella uusi, pieni tehoista patruunaa käyttävä kivääriluokka. Uuden kiväärin tehokkaan kantaman tuli olla 800 metriä ja sillä tuli pystyä ampumaa kerta- ja sarjatulta. Lisäksi aseen tuli soveltua hyvin massatuotantoon. Hugo Schmeisseriltä kului kuitenkin kaksi vuotta prototyypin valmistamiseen. Prototyyppi oli valmistettu teräksestä ja armeija halusi pellistä prässätyn aseen. Schmeisserin oli palattava takaisin suunnittelupöydän ääreen. Nyt mukaan tuli prässätyn pellin käyttöön perehtynyt, Frankfurtissa toimiva Merz-asetehdas. Uusi prototyyppi oli valmis kesällä 1942. Nyt uuden aseen valmistukseen oli tullut jo mukaan Carl Walther oman prototyyppinsä kanssa.

Mkb 42(H):n oli suunnitellut Hugo Schmeisser ja Mkb 42W:n Carl Walther. Kenttäkokeiden jälkeen Schmeisserin Mkb 42(H) otettiin jatkokehittelyyn ja asetta alettiin valmistaa Haenelin tehtailla. Näin syntyi MP 43/I (Maschinenpistole 43/I).

Tämän Hugo Schmeisserin suunnitteleman aseen tarkoituksena oli korvata tavallinen kivääri, konepistooli ja pikakivääri. Ase osoittautui pian kentällä vakuuttavaksi menestykseksi, mutta ongelmaksi nousi suuri patruunoiden kulutus ja sitä kautta huollon ongelmat. Toisaalta pienemmät patruunat olivat keveämpiä ja halvempia valmistaa.

Saksan armeijan ylijohto (ilmeisesti kuitenkin lähinnä vain A. Hitler) suhtautui aseeseen kriittisesti. Hänen hieman vanhakantainen näkemyksensä oli, että kun jalkaväen perusaseella voitiin ampua sarjatulta, syntyy tarve ampua suuri määrä laukauksia tähtäämättä oikeaoppisesti. Nämä epäilyt aiheuttivat tietenkin aseen valmistukseen viivästyksiä. Karl Otto Sauer oli henkilö, joka lopulta 30.9.1943 vakuutti Adolf Hitlerin aseen erinomaisuudesta. Yhtenä perusteluna oli pienemmän 7.92x33 Kurz -patruunan edullisuus verrattuna Mauser K98k -kiväärin käyttämään suurempaan 7.92x57-patruunaan.

Aseen vanha nimi MP43 vaihdettiin virallisesti 25.4.1944. Uusi nimi oli MP44. Myöhemmin saman vuoden syyskuussa (toisen tiedon mukaan 22.10.) nimi vaihdettiin vielä kerran, ilmeisesti Saksan valtakunnanjohtaja A. Hitlerin käskystä, Sturmgewehr StG-44:ksi (Rynnäkkökivääri 44).

Sturmgewehr StG-44 -rynnäkkökivääri on yksi aikamme merkittävimmistä aseista. StG-44 on ollut tiennäyttäjänä kaikille 1900-luvun lopun uusille jalkaväen kivääreille. Se oli mm. erittäin kuuluisan, yhä vieläkin yleisimmän rynnäkkökiväärin AK-47 edeltäjä.

Kenttätestit

Ensimmäiset prototyypit (50 kpl MP-43/I) lähetettiin vuoden 1943 alussa itärintamalle kenttätesteihin. Kenraalimajuri Thodor Schrerin ryhmä testasi asetta tositilanteessa. Kertoman mukaan ryhmä selvisi usean kuukauden piirityksestä puna-armeijan hiihtojoukkojen katkaistua huoltoyhteydet. Tiedon mukaan uusien aseiden tarjoama tulivoima auttoi torjumaan venäläiset.

Rintamalla

Uusi ase saatiin todelliseen rintamakäyttöön syyskuussa 1943. Ensimmäisen suuren erän sai itärintamalla toiminut 93. jalkaväkidivisioona (93.Infanterie-Division).

Ase oli rintamakäytössä erittäin tehokas ja suosittu sotilaiden keskuudessa. Aseen tuoma tulivoiman lisäys oli enemmän kuin tervetullut. Se nostatti kummasti sotaan väsyneiden taistelijoiden mielialoja. Asetta saatiin etulinjaan kuitenkin suhteellisen pienissä erissä ja tästä johtuen niitä jaettiin alkuun vain kokeneille taistelijoille, muutamia kappaleita joukkuetta kohti.

Tuotanto

StG-44 -rynnäkkökiväärin valmistus maksoi 66 RM kappaleelta. Yhden aseen valmistuksessa kului 10,9 kg raaka-aineita. Se oli suhteellisen halpa valmistuskustannuksiltaan, jos sitä verrataan jo käytössä olleisiin aseisiin. Esimerkiksi konepistooli MP-40 maksoi 60 RM ja Mauser K98k -kivääri 70 RM.

Sturmgewehr StG-44 -rynnäkkökivääriä valmisti vuosina 1943–1945 neljä asetehdasta, lisäksi seitsemän alihankkijaa valmisti aseen osia:


Tehdas / paikkakunta Koodi Määrä
C.G. Haenel Waffen und Fahrradfabrik fxo 185 000 kpl
Steyr-Daimler-Puch, Steyr bnz 80 000 kpl
Erma, Erfurt ayf, qlv 104 000 kpl
Sauer und Sohn, Suhl ce 55 000 kpl
Alihankkijat:
Mauser-Werke A.G., Oberndorf byf, svw
Rheinmetall-Borsig A.G., Sömmerda Z
Württembergische Metallwarenfabrik, Geislingen-Steige awt
Berlin-Lübecker Maschinenfabriken, Lübeck qnw
Nation Krupp Registrier Kassen, Berlin-Neukölln cnd
Anton Reiche, Dresden ctd
Gebrüder Merz, Merz-Werke, Frankfurt am Main cos
Dt. Kunstlederwerke, Wolfgang, Hanau gaq


Malli 1942 1943 1944 1945 yht
Mkb.42 116 11 717 - - 11 833
MP43, 44 ja StG-44 - 19 501 281 860 124 616 425 977

Alkusarjojen aseiden pintakäsittelynä oli sinistys, mutta siitä luovuttiin pian ja siirryttiin halvempaan fosfatointi käsittelyyn.

Huhtikuussa 1944 aseen tuotanto oli saatu nostettua 5 000 kappaleeseen kuussa. Yhteensä asetta valmistettiin heinäkuun 1943 ja huhtikuun 1945 välisenä aikana 425 977 kpl. Yleisin malli aseesta on MP44.

7.92x33mm Kurz patruuna tuotanto


1942 1943 1944 1945 yht
9 700 000 23 400 000 579 400 000 209 500 000 822 000 000

Lisävarusteet

Saksalaiset olivat innokkaita kokeilemaan aseissaan erilaisia tähtäinlaitteita. StG-44:kin varustettiin mitä erilaisimmilla tähtäinlaitteilla mm. ZF4-kiikaritähtäimellä ja aikaansa edellä olevalla Zielgerat 1229 (Vampir) infrapunatähtäimellä. Aseeseen kehitettiin myös erikoinen periskooppitähtäykseen perustuva kulman taakse ampuva Krummlauf-laite.

Hugo Schmeisser Izhevkissä

StG-44 -rynnäkkökiväärin suunnitellut asesuunnittelija Hugo Schmeisser jäi puna-armeijan vangiksi vuonna 1945. Hänet siirrettiin Neuvostoliittoon Izhevskin asetehtaalle. Izhevkissä oli käynnissä asesuunnittelija Kalashnikovin projekti uuden rynnäkkökiväärin kehittämiseksi. On mahdollista, että Hugo Schmeisser joutui avustamaan AK-47 -rynnäkkökiväärin ongelmien ratkomisessa, mutta Neuvostoliitto ei ole antanut mitään tietoja Schmeisserin Izhevkissä tekemästä työstä. Mutta vaikuttaisi erikoiselta, jos johtavan saksalaisen rynnäkkökivääri suunnittelijan tietoja ja taitoja ei olisi hyödynnetty.

StG-44 Syyriassa

Vapaan Syyrian armeijan (FSA) joukot löysivät elokuussa 2012 Syyrian Presidentin Basharal-al-Assadin armeijan asevarastosta laatikoita, jotka yllättäen sisälsivät 5 000 kpl StG-44 -rynnäkkökivääreitä. He luulivat ensin löytäneensä venäläisen AK-47 -rynnäkkökiväärin kopioita, mutta löytö olikin yllättävä. StG-44 on nykypäivänä suhteellisen harvinainen ja asekeräilijöiden haluama ase. StG-44 arvo on useita tuhansia euroja, jopa deaktivoitunakin. Toimivan, hyväkuntoisen aseen arvo on helposti luokkaa 6 000–10 000 euroa. Löytö osoittautui siis suhteellisen arvokkaaksi.

Ongelma aseiden käyttämiselle on ampumatarvikkeiden huono saatavuus. Ilmeisesti vain serbialainen Prvi Partizan valmistaa pieniä määriä 7.92x33 Kurz patruunoita.

Ilmeisesti aseet ovat kulkeutuneet Syyriaan Jugoslaviasta. Erään tiedon mukaan Jugoslavian armeija käytti sotasaaliiksi saatuja StG-44 -rynnäkkökivääreitä ja myi ne 1970-luvulla Syyriaan. Aseet varastoitiin myöhemmin ja unohdettiin sinne, kunnes nyt löytyivät.





Lähdeluettelo

★ 28.8.2010 (✪ 28.9.2013 17:45)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.