×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Pistoolit (1946–2018) Pienoispistoolit Taskupistoolit Kiväärit (1880–1945) Kiväärit (1946–2018 Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaatit (1946–2018) Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet (1946–2018) Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon Cookies

Google Translator

WAFFENLAGER.NET
Suomalainen asesivusto


Konepistooli M/44


Yleistä

Suomalaiset saivat jatkosodan aikana sotasaaliiksi puna-armeijan käyttämiä taittoperäisiä PPS-42 ja PPS-43 -konepistooleita. Suomen armeijan taisteluvälineosasto kiinnostui näistä pääasiassa pellistä prässätyistä, keveistä konepistooleista.

Suomen armeijan taisteluvälineosasto sai ensimmäisen PPS-42 -pohjalta kehitetyn 9x19 Pb kaliiperille pesitetyn M/44 -konepistoolin koeammuttavaksi loka-marraskuussa 1943. Asesuunnittelijat Esko Kekki ja Tuure Salo vastasivat M/44 suunnittelusta. Suomen armeijan nimike uudelle aseelle oli 9,00 kp/44 ja 900 KP 44. Ase sai sotilaiden keskuudessa nimen kansanomaisemman nimityksen ”peltiheikki”.

Konepistooli M/44Konepistooli M/44 Zoom

Rakenne

Konepistooli M/44 on massasulkutoiminen, pelkästään sarjatulta ampuva, pääosin peltilevystä prässätty taittoperäinen konepistooli. Käytännössä kaikki muut osat ovat prässättyä teräslevyä paitsi piippu, lukko ja puiset kahvalevyt. Metalliosien pintakäsittelynä on sinistys. Kahvalevyt ovat öljyttyä koivupuuta. Yksi aseen hienoista ominaisuuksista oli se, että siihen kävi kaikki Suomi-konepistoolin lippaat. Tikkakoski Oy:n asesuunnittelija Esko Kekki suunnitteli aseen runkoranteeseen korvakkeet, jotka estävät viritettyä lukkoa iskemästä eteen, jos aseen kansi on avattu. Tämä esti vahingon laukaukset kannen auetessa. Tälle rakenneratkaisulle haettiin patentti no 22872.

Suomi-konepistoolin rumpulipas toimii myös M/44-konepistoolissa

KP M/44 vs PPS-42

PPS-42 -konepistoolin suunnitteli neuvostoliittolainen asesuunnittelija Alexei I. Sudayev (1912–1946). Ase on pesitetty kaliiperille 7.62x25 ja sen tunnusomainen piirre on taittoperä ja kaareva 35-patruunan tankolipas. Konepistoolin sarjatuotanto aloitettiin vuoden 1943 alkupuolella ja vuoden loppuun mennessä oli Leningradin Voskovin asetehtaalla valmistettu 47 000 asetta. PPS-42 -konepistoolin korvasi myöhemmin parannettu PPS-43. Se oli toiminnaltaan luotettavampi sekä kestävämpi ja se korvasikin pian vanhan mallin. PPS-43 -konepistooleita valmistettiin useita satoja tuhansia.

Vaikka konepistooli M/44 onkin melko suora kopio PPS-42 -konepistoolista, löytyy niistä kuitenkin eroavaisuuksiakin. M/44 kaliiperi on 9x19 Pb ja PPS-42 kaliiperi 7.62x25 Tokarev. Tähtäinlaitteet ovat erilaiset ja lukon viritintappi on taempana. M/44 runko avautuu lipaskuilun takana olevan saranatapin avulla.

Myös saksalaiset osoittivat mielenkiintoa puna-armeijalta sotasaaliiksi saatuja PPS-42 ja -43 -konepistooleja kohtaan. Hieman yllättäen Th.G. Ehrich tiedusteli Oy Tikkakoski Ab:lta, voisiko se valmistaa pellistä puristettuja konepistooleja Romanian armeijalle. Saksan Heereswaffenamt jopa lupasi toimittaa tekniset selostukset ja malliaseen. Vasta vuonna 1944 tuotantoon tullutta Konepistoolia M/44 ei kuitenkaan koskaan ehditty viedä Romaniaan, vaikka tästä alustavia suunnitelmia olikin.

KP M/44 vs Suomi-konepistooli

Konepistooli M/44 todettiin Suomi-konepistoolia toimintavarmemmaksi ja kätevämmäksi käyttää. Lisäksi se on noin 1,5 – 2 kg kevyempi kuin Suomi-konepistooli ja samalla selkeästi halvempi ja nopeampi valmistaa. KP M/44 hinta oli vain neljänneksen Suomi-konepistoolin valmistuskustannuksista. Toisaalta jo vuonna 1943 hieman vanhentuneeksi todettu Suomi-konepistoolin osumatarkkuus ja tulinopeus olivat paremmat.

Tuotanto

Sota-aikana Suomessa oli kaksi yritystä jotka olivat sopivia pellistä prässätyn konepistoolin valmistajaksi, Tikkakoski Oy ja Ammus Oy. Ammus Oy karsiutui pois, koska se ei saanut ratkaistua aseiden valmistuksessa tarvittavan raaka-aineen toimitusta. Ilmeisesti syynä oli myös tuotantokapasiteetille asetetut vaatimukset. Tikkakoski Oy puolestaan teki sopimuksen ruotsalaisten kanssa ja omasi riittävän tuotantokapasiteetin. Tämä sopimus ruotsalaisen materiaalitoimittajan Degerfors Jernverks AB:n kanssa käsitti raaka-aineet 50 000 aseen valmistamiseksi.

Vuoden 1944 heinäkuussa valmistui ns. näyte-erä (sn 1-036), joka valmistettiin Ruotsista saadusta raaka-aineen näyte-erästä. Tässä vaiheessa koeammunnat oli saatu loppuun suoritettua ja sarjavalmistuksen vaatimat työkalut olivat valmiina. Yleisesikunnan päällikkö kenraali Heinrichs tiedotti 18.7.1944, että ylipäällikkö Mannerheim oli hyväksynyt 50 000 M/44 konepistoolin hankinnan. Puolustusministeri Walden kuitenkin ilmoitti 24.7.1944, että tilaus rajataan raaka-ainepulan vuoksi 20 000 aseeseen.

Taisteluvälineosasto tilasi elokuussa 1944 Tikkakoski Oy:ltä 20 00 asetta (tilaus n:o 289/Tväl/1.9.44), hintaan 749 mk/kpl. Tikkakoski Oy aloitti aseen sarjavalmistuksen elo-syyskuussa 1944. Sota Neuvostoliittoa vastaan loppui syyskuun 1944 alussa ja tämän seurauksena 20 000 aseen tilaus puolitettiin. Kaikkiaan M/44 -konepistoolia valmistettiin vuosina 1944–1945 hieman yli 10 000 kpl.

Vuonna 1945 valmistui loput n. 10 000 asetta (sn 037-10085?). Elokuussa 1951 puolustusvoimien kirjanpidossa oli kaikkiaan 9995 M/44-konepistoolia. Näistä 785 kpl oli jaettu joukoille ja 320 kpl rajavartiolaitoksen käyttöön. Loput aseista oli varikolla.

Taisteluvälineosasto tilasi marraskuussa 1951 kokoonpanon 398 aseelle. Nämä aseet koottiin tehtaalle jääneistä valmiista osista. Aseet varastoitiin syyskuussa 1954 Asevarikko 1:een.

Vuonna 1956 pääesikunnan aseosasto suunnitteli M/44-konepistoolin jatkotuotantoa. Tarkoituksena oli, että Valmet Tourulan tehdas valmistaa 11 000 asetta vuosien 1957–1959 aikana. Hankkeesta kuitenkin luovuttiin, koska Sten-konepistooleista saatiin edullinen tarjous. Puolustusvoimat hankki tässä yhteydessä noin 75 000 Sten-konepistoolia.

Puolustusvoimat päätti 13.4.1959 myydä varastoidut 9600 M/44-konepistoolia ulkomaille, mutta kauppa peruttiin jostakin syystä. 1950-luvun lopulla M/44-konepistoolit muutos korjattiin ruotsalaiselle M54-tankolippaalle sopivaksi. Muutostyön suoritettiin Kuopiossa sijaitsevan Asevarikko 1:n toimesta.

Oy Tikkakoski Ab tuotantolaitoksen rakennuksia Tikkakoskella.

M/44 käytössä

Suomalaiset YK-rauhanturvaajat käyttivät M/44-konepistooleita rauhanturvatehtävissä 1950–1960-luvuilla. Ensimmäiset suomalaiset rauhanturvaajat lähetettiin vuonna 1956 Suezille. Tässä UNEF I -operaatiossa suomalaisen komppanian aseena oli juurikin M/44-konepistoolit. Komppanialle oli jaettu 269 konepistoolia. M/44-konepistoolia käytettiin puolustusvoimissa myös koulutusaseena aina 1970-luvulle asti.


Lähdeluettelo

  • Sotilaskäsiaseet Suomessa 1918–1988, II osa, Markku Palokangas, 1991
  • Arma Fennica 2 - Sotilasaseet, Timo Hyytinen, 2002
  • Tikkakoski M/44, url: http://www.modernfirearms.net, 5.4.2018
  • Peltiheikillä maailmalle, url: http://www.rauhanturvaajalehti.fi, 5.4.2018
  • Tutkielma ”…mutta kaiken yli tikkasi Rokan konepistooli niin kuin ompelukone”, Jyri Ylönen, 1997

★ 5.4.2018 (✪ 8.9.2018)

Waffenlager.net - Copyright © 2018 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.