×

MENU

Panssarintorjunta Ilmatorjunta Kenttätykit Kranaatinheittimet Panssarivaunut Ampumatarvikkeet Miinat & käsikranaatit M1 - käsiaseet
Sitemap Updates Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

10.5 cm le.FH 18 (105 H 33) Suomessa


Yleistä

Saksa toimitti Suomeen jatkosodan aikana 53 kpl 10.5 cm le.FH 18 kevyttä kenttähaupitsia. Suomen ostamat haupitsit saapuivat maahan helmi–huhtikuussa 1944. Suomen armeijan kirjanpidossa nämä aseet kulkivat nimikkeellä 105 H 33. Suomeen saatiin myös 8 kpl parannettua versiota 10.5 cm le.FH 18/40 haupitsia. Suomessa haupitsi sai nimikkeen 105 H 33-40.

Toimitukset Suomeen


Laiva Pvm Määrä
s/s Capella26.2.19448 kpl
s/s Baltic7.3.194416 kpl
s/s Aune H11.4.194429 kpl
tuntematon5.9.19448 kpl (10.5 cm le.FH 18/40)

Suomalaisten käyttämät ammukset


Nimi Suomalainen nimike Koodi Lyhenne Selite
10.5 cm HL/C 105 hkrv rj HL/C 18/24-38 - HEAT ontelokranaatti
F.H.Gr.Nb. 105 sakr 33/43-Np/23 - Smoke savukranaatti

* F.H.Gr.Nb. savukranaatti tuotti savua 25–30 m halkaisijaltaan olevalle alueelle, noin 40 sekunnin ajaksi.

Ammustoimitukset Suomeen

Suomalaiset valmistivat itse 105 H/33 haupitsin ammuksia, mutta tuotanto ei vastannut tarvetta. Tästä johtuen ammuksia jouduttiin ostamaan Saksasta. Vuoden 1944 tammikuussa oma tuotanto oli 15 000 laukausta ja helmikuussa 24 000 laukausta.

Vuonna 1944 Saksasta laivatut ammusmäärät

Laiva Pvm Määrä
s/s Baltic 7.3.1944 12 000 kpl
s/s Kollaa 18.3.1944 1 000 kpl
s/s Aune H 11.4.1944 25 500 kpl
s/s Suomen Poika 28.4.1944 1 500 kpl
s/s Ceres 23.5.1944 100 000 kpl ruutipanoksia

Haupitsit jaetaan patteristoille

Suomeen ostetut 105 H 33 haupitsit osoitettiin neljälle tykistöpatteristolle; Kevyt patteristo 17. ja 23. sekä III/KTR 9. Kullekin hevosvetoiselle patteristolle jaettiin aseistukseksi 12 kpl 105 H 33 haupitseja. Lisäksi moottorivetoinen Raskas patteristo 12 (Rask.Psto 12) sai neljä 105 H 33 haupitsia. Suomalaiset ampuivat näillä haupitseilla jatkosodan lopun aikana yhteensä 22 742 laukausta. Suomen armeija varastoi tykit sodan jälkeen ja luopui niistä vasta 1980-luvulla. 5.9.1944 Suomeen saapuneet 105 H 33-40 haupitsit eivät ehtineet enää osallistua sotatoimiin Neuvostoliittoa vastaan.

17.kevyt patteristo (17.Kev.Psto)

Hevosvetoinen 17. kevyt patteristo (peiteluku 3396) perustettiin Uhtuan suunnalla 5.1.1944. Perustamisessa uuden yksikön runkona käytettiin kuusamolaisista reserviläisistä muodostettua Linnoituspatteristo 6 (Lin.Psto 6 – peiteluku 5298) ja Petsamon patteria (Pets.Ptri). Patteriston aseistukseksi tuli tässä vaiheessa 12 kpl neuvostoliittolaista 122 H/10-30 haupitsia. Patteristo toimi Uhtuan suunnalla saksalaisen 7. vuoristodivisioonalle (7.Gebirgs-Division 'Bergschuh') alistettuna.

Huhtikuussa 1944 venäläiset 122 H/10-30 haupitsit vaihdettiin Saksasta ostettuihin keveisiin haupitseihin 105 H/33 (10.5 cm le.FH 18). Nyt, jo aiemmin muonahuollossa saksalaiseen huoltoon tukeutunut patteristo sai myös ammushuollon 7. vuoristodivisioonalta. Saksalaisella divisioonan vuoristotykistörykmentillä (Gebirgs-Artillerie-Regiment 82) oli käytössään samoja tykkejä, joten ammushuolto tapahtui luontevasti.

Elokuussa 1944 saksalaisten aloittaessa valmistelut Suomesta vetäytymiseksi, siirrettiin 17.kevyt patteristo suomalaisten joukkojen yhteyteen Karjalan kannakselle ja alistettiin eversti Inkalan komentamalle, 26.6.1944 perustetulle Rajajääkäriprikaatille.





Lähdeluettelo


  • Jatkosodan historia, osa 6, Sotatieteenlaitos 1994
  • Kesäkuun kriisi 1944, Martti V. Terä, 1967
  • Axis History Forum, url: http://www.axishistoryforum.com, 15.11.2011
  • Jatkosodan ammukset, url: http://personal.inet.fi/juhani.putkinen/jatkosodanammukset.htm, 15.11.2011
  • ★ 30.8.2012 (✪ 1.11.2015 19:50)

    Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.