×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Luodit


Yleistä

Luoti on pienikaliiperisen, alle 20 mm kaliiperisen tuliaseen ammus. Luoti on se osa patruunaa, joka irtoaa hylsystä, etenee suurella nopeudella aseen piipun läpi kohteeseen.

Nykyaikaisen luodin kehitti vuonna 1882 Sveitsin armeijan laboratorion johtaja majuri Eduard Rubin. Hän keksi päällystää pehmyen lyijyluodin kovemmalla ja paremmin kuumuutta kestävällä kuparilla. Näin voitiin valmistaa kovemman latauksen omaavia patruunoita, joiden kantama ja läpäisykyky olivat vanhoja lyijyluoteja paremmat.

Luodin tehtävä on osua ja vaikuttaa kohteessa; tekee reiän (maalitaulu), pysyä koossa ja läpäistä tai levitä, hajota ja laajentua aiheuttaen kohteessa vahinkoa. Luodin tulee myös kiinnittyä riittävän tiukasti hylsyyn, jotta se on tiivis kosteutta vastaan. Luodin tulee myös pysyä tarkasti suorassa patruunaa käsiteltäessä. Luodin tulee ammuttaessa irrota hylsystä aina samalla voimalla, mahdollistaakseen hyvän osuma todennäköisyyden.

Luoti on aina hieman paksumpi kuin piipun sisähalkaisija (pieni kaliiperi). Tällöin luoti tukeutuu ammuttaessa piipun sisäpinnan rihloihin. Rihlat puolestaan antavat luodille pyörimisliikkeen joka vakauttaa luodin lentoasentoa ja jonka ansiosta luodin ballistinen lentorata on parempi.

Luodin osat

Berdan

Materiaalit

Luoteja on valmistettu ja edelleen tullaan valmistamaan useista eri materiaaleista. Tällaisia materiaaleja ovat mm. lyijy, erilaiset metalliseokset, kumi, muovi ja jopa puu.

Tasalaatuisuuden ja osumatarkkuuden saavuttamiseksi on luodin raaka-aineille asetettu tarkat mitta- ja metallurgiset laatuvaatimukset. Luotivaipat valmistetaan yleensä kuparin ja sinkin seoksesta (CuZn5 tai CuZn10). Näissä seoksissa on kuparia ja sinkkiä seuraavasti;

Luodeissa käytetään myös kuparin ja nikkelin seosta, sekä joissakin sotilasluodeissa kupariseoksella pinnoitettua pehmeää terästä. Vaipallisen tarkkuusluodin valmistaminen vaatii yleensä 15–20 työvaihetta, kun lyijyluoti voidaan valmistaa kahdella työvaiheella.

Luotien osumatarkkuuteen vaikuttaa oleellisesti symmetrisyys ja tasalaatuisuus. Luodin vaipan tulee olla tasapaksuinen ja lyijy-ytimen tasalaatuinen. Testien perusteella luodin peräosan poikkeamien on todettu olevan merkitsevämpiä kuin luodin kärkiosan.

Luoti tyypit

Luoti tyyppejä on eri käyttötarkoituksiin useita erilaisia:

Keveitä luoteja käytetään yleensä pienriistan metsästyksessä ja tarkkuusammunnassa. Suurriistan metsästykseen tarkoitetut patruunat varustetaan yleensä suurimpien kaliiperien raskaimmilla luodeilla.

Lyijyluoti

Lyijyluoteja käytetään nykyään lähinnä urheiluammunnassa. Näiden patruunoiden luodin lentonopeus on luokkaa 260–340 m/s. Tällä nopeusalueella lyijyluoti kestää mekaanisen lujuutensa puolesta, osumatarkkuuden säilyttäen. Lyijyluoti on pehmyt, eikä sovellu kovien kohteiden läpäisyyn.

Puolivaippaluoti

Puolivaippaluoti on lyijyluodin ja kokometallivaippaluodin kompromissi. Näitä luoteja käytetään suurriistan metsästyksessä. Puolivaippaluoti voidaan ampua suurella nopeudella ja kohteessa luoti laajenee voimakkaasti (2,5–3 kertaiseksi), kyeten näin luovuttamaan kaiken energian kohteeseen. Luodin hajoaminen ja muotoutuminen tehostavat vaurioita kohteessa. Laajentuvia luoteja on useita erilaisia, näiden päätyypit ovat; pehmeäkärkinen luoti (SP), reikäpääluoti (HP), kokovaippaluoti halkeamisurilla ja reikäpääluoti suojuksella.

Terässydänluoti

Terässydän luodissa lyijysydän on korvattu terästapilla. Terästappi on keskitetty luodin vaipan sisälle ohuen lyijy kerroksen avulla. Terässydänluodin läpäisykyky on parempi kuin normaalin kokometallivaippaluodin. Luotiliivi ei välttämättä kykene pysäyttämään terässydän luotia.

Teräskärkiluoti

Teräskärkiluodin kärjessä on terässydän vaipan alla. Kovakärkisen luodin tarkoitus on suuri läpäisykyky. Luodin käyttötarkoitus on läpäistä luotiliivit ja kypärät. Luoti kykenee läpäisemään lyhyeltä etäisyydeltä noin 10 mm teräslevyä.

Panssariluoti

Panssariluodissa läpäisykykyä parantamassa on kovametallisydän. Sydän on yleensä valmistettu volframista, mutta myös karkaistua terästä käytetään. Panssariluoti läpäisee noin 10–15 mm panssarilevyä. Se on suunniteltu kevyesti panssaroituja kohteita vastaan. Panssariluotien läpäisykyky riippuu luodin materiaalista, massasta, iskunopeudesta ja iskukulmasta. Merkitystä on tietenkin kohteen lujuudella ja sen materiaalin vahvuudella.

Panssarisytytysluoti

Panssarisytytysluodissa on luodin kärkeen ja peräosaan asetettu iskusta leimahtava sytytysmassa. Luodin sydän on valmistettu kovametallista, tällä varmistetaan luodin riittävä läpäisykyky. Luodin osuessa kohteeseen syttyy luodin kärjen sytytysmassa ilmaisten osuman. Kovametallisydän suorittaa läpäisyn ja luodin peräosan sytytysmassa pyrkii leimahtaessaan sytyttämään läpäistyn materiaalin takana olevan palavan materiaalin (esim. polttoainetankki).

Valojuovaluoti

Valojuovapatruunoiden pääasiallinen käyttötarkoitus on maalin osoittaminen muille ampujille, sekä oman tulen korjaaminen. Valojuovamassa on sijoitettu luodin peräosaan kapseloituna tai puristettuna. Valojuovaluotien tarkkuus ei ole samaa luokkaa kuin normaalien luotien, johtuen luodin massan ja tasapainopisteen muuttumisesta lennon aikana. Valojuovaluodeissa on usein palavanamassana magnesium, hapettimena kaliumnitraatti ja sideaineena orgaaninen polymeeri.

Glaser-luoti (pirstoutuvaluoti)

Glaser-luoti on suunniteltu kohteen mahdollisimman varmaan lamauttamiseen. Luoti luovuttaa osuessaan 100 % iskuenergiastaan kohteeseen. Luoti on erittäin tehokas, vaikka osuttaisiin vain kohteen raajaan. Glaser-luoti on kuparivaippainen ja täytetty pienillä hauleilla ja vaseliinilla.

Yhdysvaltojen armeija (US Army) käyttää pirstoutuvalla luodilla varustettuja patruunoita ampumaharjoittelussa. Pirstoutuvan luodin kimmokevaara on tuntuvasti pienempi. Myös poliisivoimat ovat siirtymässä pirstoutuvien luotien käyttöön. Erityisesti yhdysvaltalaisten lentoyhtiöiden lentokoneisiin asettamat aseistetut vartijat "air marshals" käyttävät pirstoutuvaa luotia, koska se ei läpäise lentokoneen painerunkoa. Tällä hetkellä patruunoita valmistaa ainakin Winchesterin uusi patruunatehdas.

Luotien lentomatkat

Eri kaliiperisilla aseilla ammuttavien patruunoiden luodit lentävät luodin tyypistä, latauksen suuruudesta, ampumakulmasta sekä useista muista tekijöistä riippuen hyvin erimittaisia matkoja. Aseen käyttäjien tulisi olla selvillä käyttämänsä aseen varoetäisyyksistä, vaikka maksimikantamalla luodin iskuteho onkin suhteellisen alhainen, eikä läpäisy tästä johtuen ole kummoinen. Alla on taulukko, jossa on suuntaa antavia maksimi etäisyyksiä kaliipereittain.

Kaliiperi Luoti Ase Kulma maksimikantama
4,5 mm - ilmakivääri n. 25° 150–250 m
12 Ø 2,0 mm haulikko 20–30° 150–200 m
12 Ø 2,5 mm haulikko 20–30° 170–220 m
12 Ø 3,0 mm haulikko 20–30° 200–250 m
12 Ø 3,5 mm haulikko 20–30° 250–300 m
12 Ø 4,0 mm haulikko 20–30° 300–350 m
12 Ø 4,5 mm haulikko 20–30° 300–400 m
12 täyteinen haulikko n. 30° 1000–1200 m
.22 Short 1,8 g pienoiskivääri n. 25° 800–1000 m
.22 LR 2,6 g pienoiskivääri n. 25° 1200–1500 m
6,35 mm 3,2 g taskupistooli 30–35° 700–900 m
7,65 mm 4,2 g pistooli 30–35° 1400–1500 m
9,00 mm - pistooli 30–35° 1500–1600 m
9x19Pb 7,45 g pistooli 30–35° 1800–2000 m
.375 Mag - pistooli 30–35° 1900–2000 m
.22 Hornet - kivääri 30–35° 1900–2100 m
.223 Rem 3,2 g kivääri 30–35° 2400–2700 m
.308 9,7 g kivääri 30–35° n. 4000–4600 m
.338 19,4 g kivääri 30–35° n. 4500–6000 m




Lähdeluettelo

★ 28.11.2010 (✪ 23.11.2012 9:45)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.