×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

7x57 Mauser


Yleistä

Kaliiperin 7x57 Mauser kehittivät saksalaiset veljekset Wilhelm ja Paul Mauser vuonna 1892. Uusi kaliiperi pohjautui heidän aiemmin kehittämään hieman suurempaan 8x57-kaliiperiin, jonka Saksan keisarillinen armeija oli ottanut käyttöön Mauser-kivääreissään vuonna 1888. Kaliiperi 7x57 tunnetaan myös nimillä 7mm Mauser, 7x57mm Mauser, .275 Rigby (Englannissa, Afrikassa ja Intiassa) ja 7mm Spanish Mauser (Yhdysvalloissa).


7x57 Mauser patruuna

Yhdysvaltojen ja Espanjan sota

Yhdysvaltalaisten käyttämä nimitys Spanish Mauser, selittyy sillä, että Espanja otti 7x57 Mauser -kaliiperin armeijansa Mauser-kiväärien kaliiperiksi vuonna 1893. Amerikkalaiset kohtasivat 7x57 Mauser -kaliiperin aseita ensikerran Espanjan kanssa käydyssä sodassa vuonna 1898. Taisteluita käytiin Espanjan siirtomaissa Kuubassa, Puerto Ricossa, Filippiineillä ja Guamilla. Amerikkalaiset kärsivät suuria tappioita tehokkaiden M93-Mauser -kiväärien tulessa. Espanjalaisten käyttämät kiväärit olivat ylivoimaisia yhdysvaltalaisten käyttämiin kerta laukeaviin mustaruutikivääreihin Springfield Trapdoor (.45-70) ja Krag-Jørgensen (.30-40) kivääreihin nähden. Krag-Jørgensenin patruuna sinänsä on hyvä, mutta asetta ei voinut ladata patruunakampaa hyväksi käyttäen, vaan ainoastaan irtopatruunoilla. Joten Krag-Jørgensen hävisi tulinopeudessa ja käsiteltävyydessä Mauserille.

Vuonna 1898 amerikkalaiset joukot (noin 6 600 miestä) hyökkäsivät Kuubassa Santiagon kaupunkiin tykistön tukemana. 7x57 Mauser -kiväärein aseistettu espanjalainen varuskunta (noin 750 miestä), joka puolusti San Juan ja Kettle Hillsin aluetta aiheutti amerikkalaisille joukoille raskaat, noin 1 400 miehen tappiot (21 % kokonaisvahvuudesta). Tappiot olivat niin suuret, että yhdysvaltalaiset järjestivät asiasta tutkimuksen ja syyksi laitettiin espanjalaisten käyttämät tehokkaat M93-Mauser 7x57-kaliiperin kiväärit.

Buurisota

Brittiläisen kansanyhteisön maiden (Britannia, Kanada, Australia ja Uusi-Seelanti) armeijat kohtasivat buurisodassa (1880–1902) vihollisen joka oli aseistettu M93-Mauser -kivääreillä (kaliiperi 7x57 Mauser). Kansanyhteisön joukoilla oli tuntuvia vaikeuksia pääasiassa hollantilaista alkuperää olevien buurien kanssa.

Toinen buurisota oli syttynyt 11.10.1899 klo 17, eli juuri teeaikaan, kuten sanomalehti The Times asiasta kommentoi. Syynä sotaan oli buurien alueelta löytynyt kulta, jota brittien imperiumi halusi itselleen.

Brittiarmeija laittoi hyökkäykseen parhaat joukkonsa. Heitä vastassa oli noin 40 000 saksalaisin 7x57 Mauser -kiväärein ja Kruppin 155 mm tykein aseistettua buuria. Kyseessä ei kuitenkaan ollut hyvin koulutettu sotilasosasto, vaan lähinnä suhteellisen hyvin aseistettu joukko maaseudun asukkaita.

Buurit käyttivät ovelaa sissitaktiikkaa, joka toimi hyvin brittien avomaastoon suunniteltua jäykkää muodostelma taktiikkaa vastaan. Brittien kauas näkyvät punatakkiset univormut tarjosivat erinomaisia maalitauluja, pitkältä matkalta ampuville buuri-taistelijoille, jotka etevinä metsästäjinä osasivat arvioida ampumamatkat oikein. Väijytyksiä valmistellessaan buurit usein ampuivat tarkkuutuslaukauksia vaaleisiin kiviin. Tämä oli niin yleistä, että britti sotilaita kehotettiin olemaan suojautumatta punaisen takkinsa kanssa, vaaleiden kivien taakse.

15.12.1899 buurit pysäyttivät brittien etenemisen Tugelajoella, ns. ”mustan viikon” aikana. Britit vetäytyivät sekasortoisessa paossa, kärsien tuntuvia tappioita. Brittien ylivoima alkoi kuitenkin pian vaikuttaa ja buurien oli siirryttävä vuoden 1900 aikana sissisotaan. Britit voittivat epätasaisen kamppailun, sodan päättyessä 11.4.1902 buurien antautumiseen. Britit olivat kuitenkin kärsineet tuntuvat 22 000 sotilaan tappiot.

7x57 Mauser -patruunoita


DWM Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik AG

Lapuan Patruunatehdas, SP-luoti

Vanha 7x57 patruuna

Sako, FMJ-luoti

Metsästyskäyttö

7x57 Mauser -kaliiperi on ollut erittäin suosittu, etenkin eurooppalaisten metsästäjien keskuudessa. Sitä on käytetty paljon peurojen ja hirvien metsästyksessä. Myös monet Afrikassa toimineet suurriistan metsästäjät ovat suosineet 7x57 Mause -kaliiperia, sen ollessa suosituin keskiluokan kaliiperi pitkään, aina 1970–80 -luvulle saakka.

Kuuluisa metsästäjä W.D.M. Bell ampui suurimman osan kaatamistaan 1011 norsusta 7x57 Mauser -kaliiperisella kiväärillä. Hän käytti 175 gr FMJ-luoteja ampuessaan ns. pääosumia. Bell oli huippuampuja, sillä norsun pään ollessa valtava ovat aivot kuitenkin suhteellisen pienet ja paksun luumassan takana. Bell sahautti halki useita norsun päitä, jotta hän saattoi tutkia tarkkaan aivojen sijainnin. Skotlantilaisena, ilmeisen nuukana miehenä Bell tietysti osasi arvostaa 7x57 Mauser -kaliiperisen kokovaippaisten sotilaspatruunoiden halpaa hintaa.

7x57 Mauser -kaliiperin suosio eurooppalaisten ja afrikkalaisten metsästäjien keskuudessa alkoi hiipua 1980-luvulla. Tilalle on otettu tehokkaampia kaliipereja, kuten .308 ja .30-06. Tehokkaammat kaliiperit ovat hyviä etenkin hirven metsästyksessä.

Nykypäivänä 7x57 Mauser -patruunoita valmistavat ainakin Norma, Sellier & Bellot, Prvi Partizan, PMC, Federal, Remington, Winchester ja Hornady.

Suomessa

Suomen armeija suunnitteli 1920-luvulla siirtymistä Mosin-Nagant -tyyppisistä, 7.62x54R-kaliiperisista kivääreistä 7x57 Mauser -kivääreihin. Suunniteltu palvelusaseiden vaihto jäi kuitenkin varojen puutteen vuoksi tekemättä.

Suomessa patruunoita on ladannut ainakin valtion patruunatehdas (VPT) ja Oy Sako Ab. Vuonna 1942 ilmestyneen patruunaesitteen mukaan Sako latasi 7x57 kaliiperin patruunoita kahdella eri luoti vaihtoehdolla (6 gramman FMJ ja SP).

Valtion metallitehdas (VMT/VALMET) ja Oy Tikkakoski Ab valmistivat pulttilukkokivääriä, joka oli pesitetty kaliiperille 7x57. Ilmeisesti nämä ovat kuitenkin uuteen kaliiperiin porattuja vanhoja sotilasaseista. Tikkakoskella valmistettiin vuosina 1968–1969 metsästyskivääriä Tikka M76, kaliiperissa 7x57.

Myös Sakon toimesta porattiin vanhoja, pilalle syöpyneitä Ruotsin Mausereita (6.5x55 SE), uuteen kaliperiin 7x74 ja mahdollisesti myös 7x57. Nämä aseet oli tarkoitettu metsästyskäyttöön.

Kantaleimoja


Leima Valmistaja Paikka
DWM Deutsche Waffen- und Munitionsfabrik AG Saksa
RWS Rottweil Saksa
VALMET Valtion metallitehdas Riihimäki, Suomi
LAPUA Lapuan patruunatehdas Lapua, Suomi
SAKO Oy Sako Ab Riihimäki, Suomi
NORMA Norma Ruotsi
S&B Sellier&Bellot Tšekki
FN Fabrique Nationale d'Armes de Guerre Liege, Belgia

Valmistajien ilmoittamia tietoja


Luoti Koodi Nopeus (m/s) Energia (J)
(paino/tyyppi) 0 m 100 m 200 m 300 m 0 m 100 m
- Norma Oryx, 10,1 g   805 717 635 558 3 274 2 598
- S&B V330902, SP 9,1 g 808 702 609 529 2 938 2 216
- S&B V330972, FMJ 9,1 g 2955 799 727 661 602 2 873 2 378
- Prvi Partizan, GROM 10.2 g A-396 750 - - - 2 720 -
- Prvi Partizan, SP 9,0 g A-051 810 - - - 2 950 -

Lentorata (cm) 50 m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m GEE
- Norma Oryx, 10,1 g 0,1 0 -4,9 -15,2 - -54,8 -
- S&B V330902, SP 9,1 g -0,3 0 - -15,1 - -56,7 -
- S6B V330972, FMJ 9,1 g -0,4 0 - -13,6 - -49,7 -

Vanha Sakon patruunalaatikko

7x57R

Vuonna 1893 Mauser ja RWS esittelivät uuden kaliiperin 7x57R, joka oli ballistisesti hyvin samanlainen kuin 7x57 Mauser, mutta laippakannalla varustettu. Laippakantainen 7x57R on säilyttänyt paremmin suosiotaan, koska sitä käytettään paljon yhdistelmäaseissa. Näitä patruunoita valmistavat edelleen ainakin Norma, Sellier & Bellot, RWS ja Hirtenberger.





Lähdeluettelo

★ 4.12.2013 (✪ 4.3.2017 12:00)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.