×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

7.92x33 Kurz


Yleistä

Toisen maailmansodan aikana saksalaiset havaitsivat, ettei Mauser K98k (7.92x57) -kertalaukauskivääri enää täysin vastannut muuttuneen taistelukentän vaatimuksia. Ampumatarvikkeiden kulutus oli kertalaukauskiväärillä toki paljon vähäisempää, mutta puoliautomaatti- tai sarjatulta ampuva kivääri todettiin lähitaistelutilanteissa selkeästi ylivoimaiseksi. Lisäksi saksalaisten 1930-luvulla tekemät kokeet osoittivat, että tavallinen Mauser K98k -kiväärin patruuna (7.92x57) oli tarpeettoman tehokas, sillä ampumaetäisyydet taistelutilanteissa olivat yleensä 200 metriä tai vähemmän. Tämän ajattelun pohjalta Hugo Schmeisser suunnitteli StG-44 -rynnäkkökiväärin, joka oli pesitetty käyttämään uutta kaliiperia 7.92x33 Kurz (KurzPatr 43mE).


7.92x33 Kurz -patruuna

Itse kaliiperin 7.92x33 Kurz kehitti kivääri käyttöön vuonna 1938 saksalainen Polte Armaturen und Maschinenfabrik Magdeburgissa. Uusi kaliiperi 7.92x33 Kurz on oikeastaan lyhetty versio Mauser-kiväärien käyttämästä 7.92x57 -kaliiperista. Hylsyä oli lyhennetty 24 mm, eli 33 mm:ään. Lyhyeen hylsyyn mahtui tietenkin vähemmän ruutia. Kun lyhyeen hylsyyn kiinnitettiin 8,1 grammaa painava FMJ-luoti, oli lähtönopeus 685 m/s.

Ennen kuin saksalaiset nimesivät uuden aseen nimellä Sturmgewehr 44 (StG-44), käytettiin patruunasta nimitystä Pistolenpatrone M43, aseen aiemman nimen Maschinepistole 43 (MP-43) mukaan. StG-44 nimen myötä patruuna nimettiin nimellä Kurzpatrone 43 (KurzPatr43), eli suomeksi lyhytpatruuna M43).

Patruunan rakenne

Vuosina 1942–1943 patruunoiden hylsyt olivat messinkiä, mutta sodan edetessä raaka-aine pula iski myös ampumatarviketeollisuuteen. Tästä johtuen vuosien 1944–1945 patruunat ladattiin teräshylsyihin. Patruunan FMJ-luodin paino oli 6,95 grammaa, ruutipanos 1,4 grammaa ja lähtönopeus 650 m/s. Ruutipanosta suurennettiin vuoden 1943 lopulla kahteen grammaan, jolloin myös lähtönopeus kasvoi 685 m/s.

Patruunatuotanto (7.92x33 Kurz)


1942 1943 1944 1945 yht
9 700 000 23 400 000 579 400 000 209 500 000 822 000 000

Patruuna valmistajia 1942 -1945


Tehdas Paikkakunta Koodi Vuodet
Polte-Armaturenwerke Magdeburg aux 1943–1945
Teuto Metallwerke GmbH Osnabrück oxo 1944
HASAG Hugo Schneider Leipzig wa 1943–1945
HASAG Hugo Schneider Skarzysko (Puola) kam 1944
Märkisches Walzwerk Straussberg eej 1945
Waffenwerke Brünn A.G. Bystria dou 1944
Sellier & Bellot Vlasim (Praha) ak 1944
Metallwarenfabrik Treuenbrietzen Sebaldushof hla 1944

Toisen maailmansodan jälkeen

Kaliiperi 7.92x33 Kurz käytännössä miltei katosi Saksan hävittyä toisen maailmansodan. Ainoan tätä patruunaa käyttävän aseen (StG-44) valmistus lopetettiin toukokuussa 1945. Nykyään aseita on käytössä jokin verran Lähi-idässä, sekä joissakin Afrikan maissa.

7.92x33 Kurz -patruunoita valmisti 1950–1960 luvuilla (ilm. Vuosina 1957–1961) Itä-Saksan (DDR) valtion patruunatehdas nro 4, Königswarthassa. Patruunoita tarvittiin Itä-Saksan poliisin (Volkspolizei) käyttämiin StG-44 -rynnäkkökivääreihin. Itä-Saksassa valmistettuja patruunoita kulkeutui myöhemmin mm. Lähi-itään ja Afrikkaan. Nykypäivänä patruunaa valmistaa tiettävästi enää serbialainen Prvi Partizan ampumatarviketehdas. Prvi Partizan tehtaan latauksessa käytetään kahdeksan gramman FMJ-luotia, jonka lähtönopeus on 685 m/s.





Lähdeluettelo

★ 28.9.2013 (✪ 19.12.2015 12:00)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.