×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Kaliiperi 32 (Gauge 32)


Yleistä

Haulikon kaliiperi ilmoitetaan kaksiosaista numerosarjaa käyttämällä. Ensimmäinen numero tarkoittaa piipun sisähalkaisijaa ja toinen numero patruunapesän mittaa. Numeroarvojen määräytyminen kaliipereittain on aika erikoinen. Kaliiperi määräytyy sen mukaan kuinka monta piipun sisäpinnan halkaisijan kokoista pyöreää lyijypalloa saadaan paunasta (453,6 g) lyijyä.

32-kaliiperisen haulikon piipun sisämitta on 13,36 mm. Paunasta lyijyä siis saadaan 32 kappaletta 13,36 mm halkaisijalta olevaa lyijypalloa. Kaliiperimerkinnän toinen numero, jolla ilmoitetaan patruunapesän mitta, on patruunan avoimen hylsyn pituus millimetreinä.

Haulikon patruunoita ammutaan yleensä rihlaamattoman piipun läpi. Aseen osumakuvioon pyritään vaikuttamaan piipun supistuksilla. Useimpien haulikoiden piippuihin on olemassa vaihdettavia supistajia, jolla säädetään hauliparven tiheyttä sen jättäessä piipun. Haulikon patruuna itsessään koostuu patruunan metallista valmistetusta kannasta, hylsystä (nykyään muovia, ennen pahvia), nallista, ruutipanoksesta, välitulpasta ja hauleista.


32-kaliiperinen haulikon patruuna
32-kaliiperinen vanha pahvihylsy

Haulit

Haulit ovat yleensä läpimitaltaan 2–9 mm. Näitä patruunoita käytetään pääasiassa metsästyksessä, sekä ampumaurheilussa (Skeet ja Trap).

Haulien lähtönopeus on yleensä 300–480 m/s. Saatavissa on kuitenkin patruunoita, joiden haulien nopeus on luokkaa 500 m/s. Patruuna sisältää tyypillisesti 100–400 haulia, riippuen tietenkin haulikoosta ja patruunan kaliiperista.

Haulien materiaaleja on useita; lyijy (ominaispaino 11,1 g/cm3), rauta, teräs (7,8 g/cm3), sinkki (7,2 g/cm3), vismutti (9,6 g/cm3), molybdeeni (10,0 g/cm3), tina ja volframi (19,3 g/cm3). Poliisin käyttöön on lisäksi suunniteltu mellakkapatruuna joissa käytetään kumihauleja.

Haulien painolla on metsästyskäytössä suuri merkitys, sillä mitä painavampi samalla nopeudella lentävä hauli on, sitä parempi on sen iskuenergia. Keveitä hauleja käytettäessä on päästävä lähemmäksi riistaeläintä, sillä niiden tehokas kantama on pienempi. Kevyt hauli menettää nopeammin lentonopeuttansa ja samalla iskuenergiaansa.

Suomessa vuoden 1993 metsästyslaki kielsi lyijyhaulien käytön vesilinnustuksessa elokuusta 1996 alkaen, niiden myrkyllisyyden vuoksi. Tällöin käyttöön otettiin korvaavia materiaaleja kuten teräs, vismutti, sinkki, tina ja molybdeeni.

Haulikokojen merkinnät

Haulikon patruunoiden haulikokoja osoittavat merkinnät vaihtelevat maittain ja maanosittain. Merkintä menetelmätkin ovat ajan kuluessa vaihdelleet. Vanha suomalainen haulikoko systeemi käsitti koot 5 = 2,75 mm aina kokoon 14 = 5,2 mm. Eroja on myös maiden välillä, esimerkiksi nykyisin Suomessa ja Yhdysvalloissa 4,75 mm haulikoko ilmoitetaan merkinnällä BBB, mutta Ranskassa sama asia kerrotaan merkinnällä 000.

- O 5,00 mm - 4 3,25 mm
- BBB4,75 mm- 53,00 mm
- BB 4,50 mm- 62,80 mm
- 1 4,00 mm- 72,50 mm
- 2 3,75 mm- 82,25 mm
- 3 3,50 mm- 92,00 mm




Lähdeluettelo

★ 18.1.2015 (✪ 11.2.2015 12:00)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.