×

MENU

Pistoolit (1900–1945) Sotilaspistoolit Pienoispistoolit Taskupistoolit Vanhat kiväärit Metsästyskiväärit Pienoiskiväärit Puoliautomaatit (1900–1945) Puoliautomaattikiväärit Sarjatuliaseet (1900–1945) Sarjatuliaseet Mustaruutiaseet Haulikot Yhdistelmäaseet Ampumatarvikkeet Arkisto Tähtäinkiikarit Äänenvaimentimet WW2 - raskaskalusto
Sitemap Updates Download Coming soon
Authors Contact Us Copyright FAQ

Kaliiperi 16 (Gauge 16)


Yleistä

Haulikon kaliiperi ilmoitetaan kaksiosaista numerosarjaa käyttämällä. Ensimmäinen numero tarkoittaa piipun sisähalkaisijaa ja toinen numero patruunapesän mittaa. Numeroarvojen määräytyminen kaliipereittain on aika erikoinen. Kaliiperi määräytyy sen mukaan kuinka monta piipun sisäpinnan halkaisijan kokoista pyöreää lyijypalloa saadaan paunasta (453,6 g) lyijyä.

Esimerkiksi tavallisen 12-kaliiperisen haulikon piipun sisämitta on 18,2 mm ja hieman harvinaisemman 16-kaliiperisen 16,9 mm. 16-kaliiperisen piipun mitoituksella, paunasta lyijyä siis saadaan 16 kappaletta 16,9 mm halkaisijaltaan olevaa lyijypalloa. Kaliiperimerkinnän toinen numero, jolla ilmoitetaan patruunapesän mitta, on patruunan avoimen hylsyn pituus millimetreinä.

Haulikon patruunoita ammutaan yleensä rihlaamattoman piipun läpi. Aseen osumakuvioon pyritään vaikuttamaan piipun supistuksilla. Useimpien haulikoiden piippuihin on olemassa vaihdettavia supistajia, jolla säädetään hauliparven tiheyttä sen jättäessä piipun.

Haulikon patruuna itsessään koostuu patruunan metallista valmistetusta kannasta, hylsystä (nykyään muovia, ennen pahvia tai messinkiä), nallista, ruutipanoksesta, välitulpasta ja hauleista.

Yleisin haulikko kaliiperi on 12/70 ja toiseksi yleisin 12/76. Muita käytettyjä kaliipereja ovat 20/70, 20/76, 16/70, 12/89 ja 10/75. 16-kaliiperiset haulikot ovat erityisesti naisten ja nuorten metsästäjien suosiossa, aseen keveyden ja pienemmän rekyylin vuoksi.

16-kaliiperisten haulipatruunoiden (16/65, 16/67.5 ja 16/70) C.I.P.-standardin mukainen patruunan maksimi keskipaine on 780 Bar. Aseet koe ammutaan koepatruunoilla, joiden muodostama paine on 1200 Bar. C.I.P.-standardin mukaan haulikoilla, joiden patruunapesän mitoitus on 16/65, voidaan käyttää 16/67.5 mitoitettuja patruunoita, mutta vain lyijyhaulein ladattuja patruunoita. Tämä kannattaa turvallisuussyistä kuitenkin tarkastaa tapauskohtaisesti asesepällä tai asiantuntevassa aseliikkeessä.

Patruunan lataus

16-kaliiperin haulipatruunoissa (16/65 ja 16/70) käytetään tyypillisesti 28, 32 tai 36 gramman haulimäärää. Ruutia patruunoissa on ruutityypistä riippuen 1,3–2,0 grammaa, pahvihylsyisissä mustaruutipatruunoissa jopa 4,5 grammaa. Lähtönopeudet vaihtelevat latauksesta riippuen välillä 279–420 m/s.

Haulipatruunoissa haulit ovat yleensä läpimitaltaan 2–9 mm. Näitä patruunoita käytetään pääasiassa metsästyksessä, sekä ampumaurheilussa (Skeet ja Trap). Patruuna sisältää tyypillisesti 100–400 haulia, riippuen tietenkin haulikoosta. Haulien materiaaleja on useita; lyijy, rauta/teräs, sinkki, vismutti, molybdeeni, tina ja volframi.

Suomessa

16-kaliiperiset haulikot olivat Suomessa yleisimmillään 1950-luvulla. Suosio oli tuolloin suurta, että ennusteltiin sen jopa syrjäyttävän kaliiperin 12. Asiassa kävi kuitenkin toisin ja 16-kaliiperisten haulikoiden suosio laski, tehokkaamman 12-kaliiperin (12/70 ja 12/76) yleistyessä nopeasti. Myös kaliiperin 20/76 suosio on selvästi vähentänyt 16-kaliiperin aseiden kysyntää.

Suomessa valmistettuja 16-kaliiperisia haulikoita ovat mm; yksipiippuiset Tikka H-45 ja Tapio-haulikot, päällekkäispiippuinen Valmet Leijona ja rinnakkaispiippuinen Tikka M/49 –haulikko. 16-kaliiperisten haulikoiden valmistus loppui Suomessa vuonna 1968, kun Valmet Leijona -haulikon valmistus lopetettiin.

Kaliiperi 16 ei kuitenkaan ole täysin poistunut, sillä se on edelleen yleinen kaliiperi Venäjällä ja ns. Itä-Euroopan maissa. Kaliiperi on yleinen myös Espanjassa, Englannissa ja Saksassa. Saksassa kaliiperia 16 näkee ennen kaikkea yhdistelmäaseissa, kuten haulirihloissa ja drillingeissä. 16-kaliiperin haulikoita käytetään myös Yhdysvalloissa, siellä mm. Remington valmistaa M870 –pumppuhaulikkoa kaliiperissa 16.

Vanha Vihtavuori Royal patruunalaatikko

Valmistajat

Tunnetuin suomalainen haulikon patruunoiden valmistaja on jo vuosikymmenien ajan ollut Vihtavuori. Vihtavuori valmistaa laadukkaita haulikon patruunoita vielä tänäkin päivänä. Muita tunnettuja valmistajia ovat Baikal, Baschieri&Pellagri, Eley, Federal, Hubertus, Hull, Lapua, Remington, Rottweill, Sellier&Bellot, Trust, Tunet ja Winchester.

Suomessa kaliiperin 16 laskenut suosio on tietenkin vaikuttanut myös patruunoiden saatavuuteen. Vähentyneen kysynnän vuoksi useat kauppiaat ovat jättäneet hankkimatta 16-kaliiperin patruunoita. Tämä puolestaan on johtanut valikoiman rajoittumiseen tiettyihin merkkeihin ja samalla nostanut hintoja.

Haulikon patruunoiden valmistajia on lukuisia ympäri maailmaa. Alla on muutamia vanhoja ja hieman uudempia 16-kaliiperisia patruunoita.

Vanha Vihtavuori patruunalaatikko

Muovihylsyiset patruunat


16/70 Vihtavuori "Metso", (2)
16/70 Hirtenberg Special
16/70 Eley-Kynoch (1)
16/70 Eley-Kynoch
16/70 Eley Grand Prix
16/70 Winchester Spuer Speed (6)
16/70 Normal (1)
16/70 Normal (1)
16/70 Rottweil Waidmannsheil (3,75 mm)

Pahvihylsyiset patruunat


16/70 Vihtavuori Metso, (4)
16/70 Vihtavuori Royal (4)
16/70 Vihtavuori Royal (toiselta puolelta)
16/70 Vihtavuori Royal (1)
16/70 Vihtavuori Metso, (3)
16/70 Rottweil "Waidmanns Heil"
16/70 Sellier & Bellot Spezial
16/70 Remington (itseladattu)
16/70 tuntematon
Rottweil Waidmannsheil
16/70 Pawam Pionki Boar
16/70 Sellier & Bellot (käyttämätön hylsy)
16/70 tuntematon hylsy
16/70 Pawam Pionki "Eagle"
16/70 Gyttorp (9)
16/70 Gyttorp
16/70 Fiocchi Nobelkrut JK6 (4)
16/70 Sellier & Bellot (Schönebeck)
16/70 Sellier & Bellot (Schönebeck)
16/70 Pawam Pionki Dragon (7)
16/70 Pawam Pionki Boar
16/70 Vihtavuori
16/70 Azot
16/70 Azot (4)
16/70 Schönebeck Hubertus (4)
16/70 Schönebeck Hubertus
16/70 Valmet (messinkihylsy)
16/70 Oy Kapselo AB (itseladattu)




Lähdeluettelo

★ 1.5.2011 (✪ 26.1.2017 12:00)

Waffenlager.net - Copyright © 2012–2017 Tapio Heiskanen. All Rights Reserved.